Kategoriat
Hyvinvointi Perhe & Ihmissuhteet Työ & Opiskelu

Mokaa vain jotain hyvää (koska intuitio on oikeassa myös silloin kun se on väärässä)

Mä siirsin blogini omille sivuilleen viime kesänä. On ollut pitkät neljä kuukautta… Kuten pelkäsin, moni lukijoista jäi matkan varrelle. Se on aiheuttanut riittämättömyyden tunnetta ja aikamoisen lovin lompakkooni. Ounastelin näin käyvän mutta jos olisin suoraan tiennyt silloin mitä tiedän nyt, jos olisin tuntenut silloin mitä tunnen nyt, en todennäköisesti olisi liikuttanut evästä.

Olin juuri saanut kuulla että vastuullisuusblogini ei ollut portaalille kannattava eli en saisi jatkossa palkkaa. Kävijämääräni eivät todennäköisesti olisi kuitenkaan laskeneet ja lukuun ottamatta sitä lukuihin perustuvaa summaa, jonka sain portaalilta, homma olisi jatkunut business as usual.

Mutta sepä se: olin jo pitkään haaveillut muutoksesta. Omista sivuista, täysin itsenäisestä yritystoiminnasta. Tietysti haaveissani minä olisin irtisanonut sopimukseni, tekniset osuudet sujuisivat kuin vettä vain ja asiakkaita virtaisi ovista ja ikkunoista, mutta elämänopetukseni taitaa olla toistuvasti se, että kaikki ei aina tapahdu kuten elokuvissa.

Kannattiko blogimuutto? Taloudellisesti: ei ainakaan vielä. Henkisesti: tuntuu että olisin kussut jotakin vuosia niin kovalla vaivalla rakentamaani vain koska kuvittelin että tuolla olisi jotakin parempaa.

Riskejä kannattaa ottaa, koska monissa tapauksissa voimme palata takaisin. Oli se sitten blogiportaali, kotikaupunki tai lapsuudenkodi. Asiat eivät välttämättä ole kuten olemme ne jättäneet, mutta tietyt ihmiset ja paikat odottavat kyllä, kaikesta huolimatta.

Sitten on ihmisiä ja paikkoja, jotka eivät odota. Ja vaikka olen saanut viimeisten kukausien aikana pahasti turpaan, sanon silti: ota se riski. Turvallinen työpaikka tai turvallinen parisuhde eivät välttämättä odota jos muutat ulkomaille tai rakastut johonkin toiseen, mutta sitten elämään tulee muita hyviä asioita.

En palaisi takaisin vanhaan portaaliin. Koska se, että blogi itsessään ei ole enää yhtä kannattava, on painostanut minua kehittymään yritystoiminnan muissa osa-alueissa. Pistänyt panostamaan muuhun someen ja tarjoamaan palveluitani muille yrityksille. Päivittänyt osaamistani tälle vuosikymmenelle.

Kuuntelin intuitiotani, olin rohkea ja hyppäsin tuntemattomaan. Ja mokasin. Mutta matkan varrella sainkin jotain paljon parempaa, jotain mitä (itseni tuntien) en olisi mukavuusalueella saanut. Vähän kuin jättäisi vanhan parisuhteen uuden rakkaan takia, joka onkin ihan kusipää, mutta itkettyjen öiden ja kasvukipujen jälkeen tutustut johonkin, joka on aikaisempiakin parempi.

Ja jos se joku parempi ei koskaan tule, aina voi lohduttautua muistuttamalla itseään, että on kuunnellut sydäntään. Koska kukaan meistä ei näe tulevaisuuteen ja sydäntä parempaa oraakkelia ei ole. Mun sydän sanoi että omat sivut kannattaisivat. Sydämeni oli välittömästi väärässä mutta välillisesti oikeassa: perinteisessä mielessä ei kannattanut mutta vielä tärkeämmässä mielessä kyllä.

Mukavuusalueella ja perinteisissä asioissa ei ole mitään vikaa, mutta silloin kun tietää että tuolla jossain on jotain mikä tuntuu oikeammalta, se täytyy tehdä. Totuuden tietää siitä, miltä se tuntuu.

Ja vaikka katuisin loppuikäni niin hei: mieluummin kadun jotain mitä teen, kuin mitä jätän tekemättä.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

13 vastausta aiheeseen “Mokaa vain jotain hyvää (koska intuitio on oikeassa myös silloin kun se on väärässä)”

Voi vitsi että tää blogimuutto on näyttäytynyt sulle noin!

Mun täytyy sanoa että ennen sun blogimuuttoa sun blogi oli mulle semmosessa kivojen blogien laarissa, sellanen että jos missasin postauksen niin en lähtenyt vartavasten etsimään mutta luin kyllä. Muuton jälkeen musta tuntuu että oot kirjottanut tänne enemmän aitoja tunteita ja ajatuksia ja se kiinnostaa. Muistan kyllä että aluksi mullakin jäi gäppi koska Bloglovin ei suostunut lisäämään tätä blogia. Onneksi osasin etsiä sut sitten itse. Oisko muita lukijoita jäänyt samaan pinteeseen? Voisitko vielä laittaa Lilyn blogiin kertaalleen postauksen että hei te jotka tipahditte kyydistä tahtomattanne, täällä sitä vielä ollaan?

Arvostan sitä, että uskalsit ottaa loikan eteenpäin ja irrottautua vanhasta. Näin lukijana en olisi edes ajatellut tätä minkäänlaisena mokana tai epäonnistumisena, vaan ihailtavana oman tien kulkemisena ja omien unelmien toteuttamisena. Toisaalta ymmärrän kyllä ajatuksesi, ja yleisesti tavallaan ikävääkin, miten vahvasti blogien menestystä mitataan juuri lukijoiden määrällä ja kaupallisella kannattavuudella. Ymmärrän toki tämän bisneslogiikan ja että jostain sitä rahaa on saatava, mutta silti surullista, että muuten ihanan aito ja hyvä blogi voi näyttää ei-menestyksellisenä, jos sillä ei ole tarpeeksi lukijoita tai kaupallista potentiaalia.

Eikä blogin kirjoittajanakaan varmaan todellakaan helppoa yrittää luovia kaikkien odotusten välissä. Toisaalta pitäisi olla aito ja kiinnostaa lukijoita, ja toisaalta taas olla jollain tavalla kaupallisesti kannattava (mikä taas toisaalta saattaa karkottaa joitain lukijoita). Mielestäni olet kuitenkin onnistunut esimerkillisesti tässä näiden yhdistämisessä. Arvostan sitä, että bloggaaja voi todella seistä yhteistyötuotteiden takana ja se myös lisää lukijoiden luottamusta. Parhaimmillaan yhteistyöt voivat olla oikeasti hyvödyllisiä kaikille osapuolille, jos lukija saa hyvä suosituksia blogin kautta ja bloggaajakin ansaitsemaansa taloudellista korvausta.

Tärkeintä, että pidät kiinni sydämesi kuuntelusta ja bloggaaminen säilyy mielekkäänä hommana <3 Olet huippu!

Tosi ihana kirjoitus, tykkään kauheasti siitä miten kirjoitat myös mokista, taloushuolista ja elämän arvaamattomuudesta – mutta kaikesta jää kuitenkin niin lohdullinen olo, että voi mokailla ja olla silti NIIN onnellinen juuri näin. Varmaan siksi mulle tulee niin hyvä olo itsestäni aina kun luen sun blogia!

Kiitos! Olet ihana! Haluisin osata palata näihin sun sanoihin aina uudelleen silloin kun usko omaan tekemiseen meinaa loppua. ☺ Kiitos kun annoit mun viikolle parhaan mahdollisen alun. ❤ Toivottavasti sulla on aina hyvä olo itsestäsi!

Vastaa

Hyvin kirjoitettu! Mulla on mennyt aina vuosi siihen, kun oon keräillyt blogimuutossa kadonneet seuraajat takaisin. Google-osumat laskevat, ja muutenkin blogin siirto on perseestä, koska tekniikka pettää aina. No, tiedät kyllä.

Mutta se, mitä halusin tulla sanomaan, on tämä:
Teit oikein, kun kuuntelit sydäntäsi. Ja jossakin vaiheessa saat selville kaiken hyvän, mitä siitä seurasi, vaikkakin ehkä viiveellä. ❤️

Voi Iina, miten lohduttavaa kuulla! 😀 Kukaan ei kerro näitä asioita “ääneen”. Kiitos kun kerroit vaikka se työ sen takana on varmasti aina ollut ihan perseestä… Kiitos myös tsempaavista sanoistasi, ootsä vaan niin kultainen! <3

Vastaa

Tämä on timanttinen blogi! 🙏💎 Hyvää Pyhäinpäivää ja toivottavasti kirjoittamisen into säilyy 🙂

En kestä miten hyvän mielen sä just äsken mulle sait! ☺ KIITOS! 🙏❤ Tuskin kadotan kirjoittamisen ilon koskaan. Jos jotain, blogia on helpompaa ja luonnollisempaa päivitellä kun sitä tekee täysin omasta tahdosta.

Vastaa

Kommentoi