Kategoriat
Koti & Sisustaminen Vastuullisuus Yhteistyö

Probiootit kodin siivouksessa (ja kumpi meillä siivoaa)

Kaupallinen yhteistyö: PUR

Meidän kodinhoitotottumukset ovat vaihtuneet sen jälkeen kun muutimme tähän uuteen asuntoon helmikuussa. Silloin raskauspahoinvointi oli vahvimmillaan ja iso osa kodinhoitovastuusta siirtyi aviomiehelle. Jotkut arjen askareet sujuivat yököttelystä huolimatta myös minulta, mutta muuten imurointi, moppaus, pyykit, ruoanlaitto ja jopa kasvien kastelu jäivät puolison vastuulle. Minun onneksi ja Ferhatin harmiksi huomasimme, että hänen kädenjälkensä on paljon minua parempi, ja vaikka raskauspahoinvoinnista on nyt muisto vain, kodin siivous on nykyään Ferhatin vastuualue.

Pyrimme ottamaan ekologisuuden huomioon kaikissa arjen osa-alueissa, enemmän tai vähemmän. Kotona käytämme luonnonkosmetiikkaa ja varomme tuhlaamasta vettä yli tarpeen. Meidän kenties kymmenen vuotta vanha mutta vähän kuluttava pesukone toimii ehkä joka toisella kerralla, mutten raaski ostaa uutta. Olemme sisustaneet maltilla ja ajatuksella ja olen siitä ylpeä.

Ihmettelen kuitenkin, että jos kerran olemme muuten vannoutuneita luonnonkosmetiikan käyttäjiä, miksen ole aikaisemmin sijoittanut ajatusta kodin siivousaineisiin. Meillä ei ole ollut mitään vakiomerkkiä vaan olen valinnut kaupan hyllyltä sen tuotteen, mikä on sattumoisin vanginnut silloin katseen: jos nimi on sisältänyt sanan eco tai pullon etiketti on muuten vihjannut ympäristöystävällisempää sisältöä, olen heittänyt sen kauppakoriin. Olen ajatuksissani vedonnut siihen, että ihan kaikki elämän osa-alueet eivät tarvitse olla viimeisen päälle mietitty ja juttu jos toinenkin voi olla jotenkin sinne päin. Toki näinhän asia oikeasti onkin, mutta loppujen lopuksi aidosti puhtaisiin siivousaineisiin siirtyminen olikin luultua helpompaa. Nyt voinkin höllentää moraalisesti muissa asioissa. (Vaikka saunoa paremmalla omatunnolla…)

Minulle tarjoutui mahdollisuus testata PURin valikoimaan tullutta uutta pesuainesarjaa Probiotic Craftia. Se on ainoaa laatuaan, sillä koko pesuainesarja perustuu probioottiseen siivoukseen ja pesuun. Olet ehkä kuullutkin probiooteista ennen: vaikutumme kun probiootteja löytyy käyttämässämme ravintolisissä, kosmetiikassa tai erilaisissa juomissa. En vain ollut ajatellut, että niitä voisi hyödyntää myös kodin siivouksessa ja pyykinpesussa.

Yleisesti probiootit suojelevat suolistoamme huonoilta bakteereilta, stimuloivat immuunijärjestelmää ja nopeuttavat tervehtymistä silloin kun elimistömme oireilee. Probioottiset pesuaineet vahvistavat kodin omaa bakteerikantaa siinä missä perinteiset kemikaalipesuaineet tuhoavat huonojen bakteerien lisäksi myös hyviä. Silloin valitettavasti luonnollinen mikrobitasapaino kärsii.

Probiotic Craft on kodin lisäksi luonnollekin parempi valinta: “perinteiset” pesuaineet ovat usein raakaöljypohjaisia ja sisältävät luontoa kuormittavia ainesosia. Probiotic Craftilla on useampi sertifikaatti sekä kodin asukkaiden että luonnon turvallisuuden takaamiseksi. Ne ovat vegaanisia ja 100% biohajoavia ja pakkauspullot on tehty kierrätetystä muovista.

Meidän käytössä on ollut Probiotic Craftin yleispuhdistusaine, pyykinpesuaine, astianpesuaine, huuhteluaine ja kylpyhuoneen puhdistusaine. Kaikki pesuaineet ovat hajusteettomia, mutta tuoksun voi “tuunata” itse saman sarjan tuoksuaineilla. Meillä on ollut käytössä relaxation ja sensation -tuoksut, joita olen ripotellut pesuaineen joukkoon esim. siivousliinassa. Näin myös tuoksun voimakkuutta on helppo säädellä.

Luonnonmukaisuus on toki kiva juttu, mutta sotkuisessa taaperoarjessa pesuaineilla ei tekisi paljon mitään jos niissä ei olisi tehoa. Ja rehellisesti koen, että Probiotic Craftin pesuaineiden teho on vähintään yhtä hyvä kuin kemikaalisissa pesuaineissa. (Tai sitten Ferhat on vain niin hyvä siivoamaan. Näettekö kun yritän käyttää positiivista psykologiaa häneen?) Toinen mikä tuotevalinnassa painaa on tietysti hinta: me vasta opettelemme syömään ja pintoja saakin siivota useamman kerran päivässä, pyykkimäärästä puhumattakaan. En voisi sijoittaa kalliisiin vaikkakin laadukkaisiin pesuaineisiin, mutta Probiotic Craftissa on mielestäni hintalaatusuhde todellakin kohdillaan. Lapsiin uppoa yllättävän paljon aikaa, rahaa, ruokaa ja pesuaineita, ajatella!

Taaperon lisäksi on mietittävä tietysti myös tulevaa beibiä. Probiotic Craftia on kehitetty herkälle iholle ja on ihotauti- ja allergialääkäreiden hyväksymä. Se on yksi harvoja pesuainesarjoja, joka ei sisällä lainkaan säilöntöaineita. Siksi mä uskalsin pestä vauvan ensivaatteet Probiotic Craftin huuhteluaineella, vaikka emme ole muuten käyttäneet huuhteluainetta niiden kemikaalien takia vuosiin. Katsotaan mitä vauva tykkää lopputuloksesta, mutta aikuisen käteen lopputulos tuntuu ihanan pehmeälle ja yleelliselle. Lucky baby.

Probiotic Craftsta voit lukea lisää tämän linkin takaa. Tuotesarja on saatavilla PURin verkkokaupasta ja myymälästä.

Lupaan olla parempi vaimo ja skarpata siivouksessa viimeistään kun vauva syntyy. Olen jo unohtanut ne puklutahrat, maidosta litimärät lakanat, ohivuodot vaipoissa… Toisaalta tuntuu hyvältä tietää, että vauva syntyy kotiin, jossa yritetään ylläpitää kodin omaa luonnollista mikrobitasapainoa ja jossa käytetään mahdollisimman vähän kemikaaleja. Jotta äiti voisi saunoa sitten useammin ja paremmalla omatunnolla. Valintoja, valintoja.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Työ & Opiskelu Yhteistyö

Kun mut lomautettiin, ammattiliitosta oli apua

Kaupallinen yhteistyö: SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

Syksyllä 2017 mä olin vielä lähes kokopäivätyössä. Olin valmistunut vuosi aikaisemmin ammattikorkeakoulusta ja tein 80 % työaikaa. Perjantait olivat yleensä vapaita ja silloin työskentelin blogin parissa.

Työpaikalle tuli kuitenkin odottamattomia talousvaikeuksia ja suurin osa työväestä lomautettiin kuukausiksi. Mutta valehtelisin jos väittäisin, että lomautus olisi tuntunut pelottavalta. Nimittäin korkeakouluopintojen aikana tutustuin yhteen määrätietoiseen luokkalaiseeni, joka painotti jo silloin ammattiliiton ja työttömyyskassan merkitystä. Liityin hänen innostamana oman alan liittooni jo opiskelijana, ja aloin maksamaan jäsenmaksua työttömyyskassalle heti valmistuttuani. Kun työpaikan lomautusuutiset iskivät pari vuotta myöhemmin, tiesin saavani ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja etten “tippuisi” Kelan peruspäivärahalle, toisin kuin jotkut kollegoistani.

Taloudellinen mielenrauha on osa mun kokonaisvaltaista hyvinvointiani. Mulle ei valitettavasti ole olemassa yhtä ilman toista. Mulle se ei tarkoita suurta palkkaa, sijoituksia tai kunnianhimoisia säästötavoitteita, vaan säännöllisiä tuloja, joita ei leikata ankaralla kädellä pois, mikäli jotain minusta riippumatonta sattuu.

Korona vaikutti monen ihmisen taloudelliseen mielenrauhaan. Yli 100 000 suomalaista on lomautettu. Huolestuttavinta on se, että suuri osa heistä on palvelualalla työskenteleviä naisia. Vielä huolestuttavampaa on se, että 30 % heistä on jäänyt Kelan peruspäivärahalle (670 e), koska he eivät ole kuuluneet työttömyyskassaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK haluaa varmistaa, ettei kukaan jää ilman riittävää tukea työpaikalla tai oikeudenmukaisia tuloja yllättävän irtisanomisen tai lomautuksen jälkeen. Oman alan ammattiliittoon kuulumisesta on paljon apua: liitot neuvottelevat työmarkkinoiden työehtosopimukset ja tarjoavat asianajapalveluja (joita olen muuten itsekin joutunut käyttämään). Nimenoman ammattiyhdistysliikkeet ovat neuvotelleet ne edut meille, joita pidämme nykyään varsin itsestään selvinä: mm. säädylliset työajat, perhevapaat, eläkkeet, opintovapaat... Kuten sanottu, itsestään selviltä tuntuvia juttuja, joita voidaan kuitenkin viedä meiltä pois ilman ammattiliittojen tukea. Eihän Jenkeissäkään juuri tunneta äitiyslomia ja ympäri maailman kuusipäiväinen työviikko on vallitseva normi.

Ja mikäli käy niin, että jää työttömäksi tai lomautetuksi (bingo), työttömyyskassaan kuuluminen yleensä oikeuttaa korkeampaan päivärahaan kuin Kelan peruspäiväraha. Jos työssäoloehto täyttyy, on oikeutettu saamaan kassalta omaan aikaisempaan palkkaan suhteutettua päivärahaa, siinä missä Kelassa se olisi n. 724 e / kuukaudessa (bruttona). (Työssäoloehto: on ollut 6 kk töissä vähint. 18 h / vko, eli ehto päti minuunkin vaikken tehnytkään kokopäiväistä työviikkoa. Ja tiedoksi muuten, että vuoden 2020 loppuun asti on voimassa muutos, että 3 kuukauden työssäoloaika riittää.)

Mulla ei ollut lomautusaikoina kummoisempi palkka, mutta sain silti työttömyyspäivärahaa kassalta n. 1 200 e. Eli melkein tuplat siitä, mitä olisin saanut Kelalta. Jäsenmaksua maksoin muistaakseni n. 90 e joka kolmas kuukausi (sekin suhteutetaan tuloihin eli on mielestäni reilu jokaiselle).

Mulle palkansaajana oli itsestään selvää kuulua ammattiliittoon ja työttömyyskassaan, ja ihmettelinkin aina ääneen, jos joku kertoi ettei kuulu kumpaakaan. Mutta olen monesti miettinyt, että ilman silloista opintojen aikaista, aktiivista ystävääni, en välttämättä kuuluisi liittoon ja kassaan itsekään. Koska kun ajattelen asiaa, ammattiliiton ja työttömyyskassaan jäsenyyksien tärkeydestä hyötyihin nähden ei puhuta tarpeeksi. On jotenkin yleinen harhaluulo, että “kyllä Suomessa pärjää” ja “aina töitä riittää”, vaikka asia ei olekaan niin. 

Siksi on kunnia olla SAK-kampanjassa mukana, osana onneksi taloudellisesti tietoisempaa sukupolvea. Suosittelen jokaista etsimään oman alan liitto tämän linkin takaa. Vertaan työttömyyskassaan kuulumista mihin tahansa muuhun vakuutukseen: onnekkaimmat ovat he, jotka eivät saa rahoilleen vastinetta eli joudu työttömiksi. Korona kuitenkin todisti, että töitä ei aina riitä ja moni munkin työprojekti on peruuntunut täysin. Myös puolisoni lomautettiin määräaikaisesti. Minä olin puolisolleni se, mitä opiskeluystäväni oli ollut minulle; liiton ja kassan sanansaattaja, jonka läksytyksen ansiosta puolisoni on aikoinaan liittynyt kassaan ja sai nyt lomautuksen aikana reilun työttömyyspäivärahan. Liity liittoon ja kassaan sinäkin.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com