Kategoriat
Hyvinvointi Perhe & Ihmissuhteet Työ & Opiskelu

You did good

Olisi helppoa keskittyä kuluneen vuoden kompastuskiveihin. Murheisiin, identiteettikriiseihin, koronaan.

Sen sijaan sanon jotakin, mitä myös tarkoitan todella: Saranda, you did good.

Perustit yrityksen, perustit podcastin. (Tosin disclaimerina podcast-asiaan: Ani on ollut sen tuottaja ja kantava voima.) Muutit Aurinkolahden Kahvikortteliin, se oli haaveesi. Kannustit puolisoasi omien haaveiden kanssa ja teitte suunnitelman myös hänelle.

Kannoit lapsen sisälläsi ja synnytit sen tähän maailmaan samalla kun kasvatit toista pientä lasta. Kaikki ovat hengissä ja onnellisen oloisia.

Vuoden suurin saavutukseni on kuitenkin ollut se, että olen elänyt sydän edellä. Olen kuunnellut intuitioani herkemmin kuin koskaan ennen ja se on johtanut ihaniin asioihin.

Olisin toki voinut hankkiutua eroon raskauskiloista, olla parempi yhtiökumppani (ehkä toisen podcast-tuotantokauden tuotan itse?), tarkempi rahan kanssa ja enemmän läsnä lasten kanssa. Toisaalta: kuka kahden pienen lapsen äiti koskaan kokee olevansa riittävästi läsnä? (No öö, toivottavasti jokainen. Tulee paha mieli kun edes normalisoin asiaa tällisella kysymyksellä: SÄ RIITÄT eikä sun kuulu kokea riittämättömyyttä mutta jos kuitenkin koet, se on normaalia.)

Ja sitten toisaalta: onpahan tavoitteita ensi vuodelle. Syödä terveellisemmin, olla parempi yhtiökumppani, säästää ja käsitellä niitä riittämättömyyden tunteita.

Loppuvuoden sen sijaan otan rennosti ja pidän lomaa mm. blogista. Somessa keskityn Instagramiin ja podcastiin. Oikeassa elämässä perheeseen. Jos historia toistaa itseään, ensi vuodesta tulee vauhdikas ja siihen tarvitaan täydet ja pitkään kestävät akut.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Uncategorized

“Älä unohda ei-äitejä” – eli jatkossa vähemmän vauvajuttuja

Kun keväällä kerroin blogimuutosta, laitoin lukijakyselyn pystyyn. Halusin kartoittaa millaisia tyyppejä siellä ruudun takaa löytyy ja mitä ajatuksia ja toiveita teillä on sisältöjeni suhteen. Blogimuutosta on nyt reilu viisi kuukautta ja epätoivon hetkiä on ollut monta. Ja lähes jokaisena niinä hetkinä olen hakenut lohtua teidän kyselyn anonyymivastauksista – teidän sananne on tallennettu niin mun koneelle kuin sydämeenikin.

Yksi mieleenpainuvin vastaus oli “älä unohda meitä ei-äitejä”. Se oli osa muuta ihanaa ja kehittävää kommenttia ja se on jäänyt minulle mieleen. Valitettavasti en ole voinut elää tämän (ja luultavasti monen muunkin) lukijan toiveen mukaisesti.

Tai siis valitettavasti ja “valitettavasti”. Oikeasti tiedän että elämässä on muitakin upeita asioita kuin vain perhe ja oikeasti tiedän että mä haluan kirjoittaa muistakin upeista ja vähemmänkin upeista asioista. Samaan aikaan kahden alle kaksivuotiaan lapsen kanssa elämä on yhtä kuin perhe-elämä, ja lifestyleblogiin tuntuu tosi feikiltä kirjoittaa mistään muusta kuin mitä on sillä hetkellä mielessä. Olen ollut viime kuukaudet myös niin onnellinen ja tuntuu onnekkaalle että pystyn ylipäätään kirjoittamaan kaikesta siitä mitä olen viime kuukaudet kokenut.

Kuten kuitenkin sanottu, olen muutakin kuin äiti. Ja vauvan kasvaessa ja isän ottaessa enemmän vastuuta, huomaan, että pikku hiljaa aivot tekevät tilaa myös muille ajatuksille. (Tekisivät toki enemmän ilman koronaa sillä se on kyllä sulkenut sen pienenkin mahdollisuuden elää muuta elämää. Mutta ei sen enempää koronasta tänään.)

Lupaan, että jatkossa yritän jättää vauvajutut vähemmälle. Sinänsä ristiriitaista, koska vauvajutut ovat olleet ylivoimaisesti suosituimmat aiheet mutta blogini ei ole (tai ainakaan pitäisi olla, köh köh) vain vauvablogi. Enkä muutenkaan halua kirjoittaa algoritmin ehdoilla vaan – kliseisesti – sydämen.

And there’s no time like present – viime aikoina mielessä pyörineet, ei-vauva -ajatukset:

  1. Vaatekaappi! On ollut ihana saada oma vaatekaappi takaisin. Ymmärsin yksi päivä, että leijonaosa käyttämistäni vaatteista ovat jollain tasolla eettisempiä. Tälläkin kävelylenkillä tajusin, että päästä varpaisiin mulla on kierrätettyä materiaalia käyttävää Globe Hopea ja laadukasta Népraa. Takki on ostettu Uffilta ja lenkkarit on Lidlin ja valmistettu merten muovista
  2. Työrintamalla menee just nyt tosi hyvin, mutta toisaalta loppuvuosi onkin mainosalalla aina hektistä. Vähän jännittää taloudellinen tilanne taas tammikuussa ja mahdollisesti kesällä häämöttävä osa-hoitovapaa (ja se, miten sitä varten taas säästetään)
  3. Aikaisemmista vuosista poiketen, tänä vuonna mulla ei ole ollut ollenkaan sellaista loppuvuoden kisaväsymystä. Viime vuonna olin valmis luovuttamaan jo lokakuussa! Korona toki vituttaa, mutta samaan aikaan en voi yhtään samaistua niihin 2020 vuoden dissausmeemeihin 😄
  4. Hemmetti kuinka hyvä HBO:n The Undoing sarja oli! Haluan katsoa muita samankaltaisia – onko suosituksia??

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com