Kategoriat
Uncategorized

Vegaani ja sekasyöjä saman katon alla?

Vegaani lasagne

Asumme poikaystäväni kanssa yhdessä, ja saamme paljon kysymyksiä liittyen ruokavalioihimme; minä en käytä eläinperäisiä ruoka-aineita ollenkaan ja hän on sekasyöjä. Miten se onnistuu, onko se vaikeaa?

Vaikeaa se ei ole, mutta järjestelmällisyyttä se vaatii. Syömme poikaystäväni kanssa päivällistä yhdessä neljä-viisi kertaa viikossa, jolloin vaihtoehdot ovat yleensä a) ruoka on täysin vegaanista b) hiilihydraattiosuus on vegaaninen ja yhdistämme sen omaan proteiininlähteeseen (hän esimerkiksi kanaan ja minä tofuun) c) teemme kokonaan erilliset ruoat. Useimmiten päädymme kuitenkin ratkaisuun a tai b, sillä vegaaniruoka ei ole eettisessä ristiriitassa poikaystäväni ruokavalion kanssa kuten eläinkunnan tuotteet ovat minun. Esimerkiksi silloin kun molemmat söimme lihaa, mutta poikaystäväni ei syönyt sikaa, emme koskaan valmistaneet sianlihaa kotona.

Raakakaakao puuro

Parhaimmillaan (kuten meilläkin on käynyt) toisen kasvissyönti inspiroi sekasyöjää syömään enemmän kasvisperäistä ruokaa. Poikaystäväni on meistä se aktiivisempi (ja parempi) ruoanlaittaja, joka tekee yleensä minunkin ruoan. Nyt kun poikaystäväni on lisännyt ruokavalioon enemmän kasvisruokaa, hän on omien sanojensa mukaan tuntenut olonsa terveemmäksi ja pirteämmäksi.

Ketään ei voi tietenkään pakottaa kasvissyöjäksi/vegaaniksi. Tällä hetkellä olen enemmän kuin iloinen siitä, että poikaystäväni suhtautuu innostavasti omaan vegaanisuuteeni ja on valmis tekemään meille lähes joka kerta yhteisen, kasvisperäisen ruoan. Vaikka pohjimmiltani tiedän, että jotkut hänen ruokatottumuksensa ovat ristiriidassa omien arvojeni kanssa, olen ylpeä siitä, että hän joustaa ja tekee aikaisempaa eettisimpiä valintoja syömisen suhteen päivittäin.

Falafel ja avokado tahna

Parisuhteissa on tavallista se, että yritetään sovittaa yhteen tietyt elämäntavat tai elämänkatsomukset. Niissä mielestäni tärkeintä on se, että halutaan ymmärtää toista ja ollaan valmiita tekemään tiettyyn pisteeseen saakka kompromisseja. Se, että poikaystäväni tekee meille kasvisruokaa vaikka on itse sekasyöjä on iso kompromissi hänen osaltaan ja minä taas joustan siinä, että toisinaan ruokakaupassa ostan sen kanapaketin hänelle.

Onko siellä vastaavanlaisia kotitalouksia tai pariskuntia?

SARANDA OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

18 vastausta aiheeseen “Vegaani ja sekasyöjä saman katon alla?”

Minä olen tuollainen kahdet ruoat kokkaava perheenäiti, enkä koe sitä ollenkaan työlääksi :). Perheeseeni kuuluu oman lapsen ja miehen lisäksi miehen lapsia kaksin kappalein, enkä koe oikeudekseni varsinkaan heitä pakottaa pois tutusta ruokavaliostaan kovin äkkinäisesti. Koko perheen kasvisten syöminen on kyllä minun kasvissyöntini myötä lisääntynyt tosi paljon. Usein teen juuri yhteisen lisäkkeen ja itselleni erillisen proteiininlähteen. Aina toki maistatan vegaaniruokiani muulla perheellä. Joskus saatan tehdä myös esimerkiksi perheelle nakkikeiton niin, että erotan itselleni osan ennen nakkien lisäystä ja lisään omaan versioni linssejä tai papuja.

Meillä on jotakuinkin sama tilanne – mieheni on seka syöjä ja minä kasvissyöjä, lapsista toinen on sekasyöjä ja pienempi puolestaan vaikuttaisi olevan luonnostaan kasvissyöjä, kuten minäkin. Kun syömme yhdessä on ruoka pääsääntöisesti aina kasvisruokaa, vain joskus harvoin teemme miehelle ja vanhemmalle pojalle liaa tai kalaa sisältävän vaihtoehdon. Vuosien varrella kuitenkin myös perheen sekasyöjien ruokavaliosta on tippunut liha yhä vain pienempään rooliin myö skodin ulkopuolella. Ravintolassa kukin saa sitten valita omien makumieltymystensä mukaan. Kuvaavaa on kuitenkin se, että kun viimeksi kävimme koko nelihenkisen perheemme voimin ravintolassa, huomasin tilaamisen jälkeen että minun lisäkseni myös kaikki kolme muskettisoturiani olivat tilanneet vegaaniset annokset.

Me olemme kasvispainotteisia sekasyöjiä koko perhe, mutta teen esimerkiksi juhliin tai vieraille kokonaan vegaanista ruokaa tarvittaessa, ja olen huomannut, että kun niitä reseptejä tulee arkiruokarepertuaariin, niitä tekee sitten ihan ajattelemattakin ja viikkojakin saattaa mennä vahingossa ilman lihaa. Siirryimme myös vähän vahingossa käyttämään oatleyn barista-kauramaitoa ainoana kahvimaitonamme, kun havaitsimme sen niin toimivaksi tuotteeksi.

Vitsi kun kuulostaa hyvältä! Tollaset pienet askeleet ja hitaat muutokset on kyl kaikken toimivimpia. 🙂 Mahtavaa, tollasia perheitä pitäisi olla lisää. 🙂

Meillä se on mennyt niin, että olen ottanut kanan (ja riistan) takaisin ruokavaliooni. Se helpottaa niin paljon elämää, kun teen pääsääntöisesti ruuat, eikä ole aikaa tehdä kahta eri ruokaa illassa. Mutta, olen silti ylpeä siitä, että mies on alkanut pikku hiljaa syömään myös kasvisjuttujani. Esim. härkis ja nyhtökaura ovat hyvä keskitie meidän taloudessa, kunhan ne maustaa kunnolla. 

Ymmärrän kyllä hyvin et se helpottaa arkea. Toisaalta sekin on varmaan tottumiskysymys. 🙂 Mut kuten sanoin tossa aikasemminkin, mieluummin mahdollisimman moni söisi vähän lihaa (ja just riistaa) ja täydentäisi ruokavaliota muuten kasviksilla kuin että pieni osa olisi ehdottomia vegaaneja ja loput söisi päivittäin ja kokoajan lihaa. 🙂

Jep, kuulostaa kyl tosi työläältä. En vois kuvitellakaan että tekisin lapsilleni eri ruokaa vaan siksi koska he nirsolisivat tai muuta.

Blinit toimii kyllä, myös esimerkiksi tex mex. 🙂

Meillä minä olen vege, mies possuton sekasyöjä. Possuttomuus ei liity uskontoon, vaan miehellä on joku rakkaudensekainen kunnioitus noita älykkäitä ja sosiaalisia otuksia kohtaan. 🙂 Kotona syödään aina vegeruokaa, mutta ravintolassa ja ”woltattuna” mies syö lihaa. En ole vaatinut lihattomuutta, mutta tämä on molemmille kätevämpää näin, ja samalla toki miehellekin terveellisempää ja eettisempää. Liharuokaa en alkaisi kenellekään tekemään, mutta mies tosiaan halutessaan saisi itselleen sitä tehdä – onneksi ei halua.

Kuulostaa tosi hyvältä, ihanaa että homma toimii teillä. 🙂 Ja mahtava toi termi ”woltattuna”, tota on käytettävä. 😀

Me ollaan veg/sekis-pari! Tai no poikaystävä ei oo kyllä mikään perus sekasyöjä, vaan ”lähes kasvissyöjä” ja tekee himassaankin nykysin aika pitkälti vegaanista safkaa 🙂 Reissussa joskus sortuu lihajuttuihin ja on aina tosi pahoitteleva ja syyllisen oloinen, vaikka sanonkin, että ei haittaa. Asenne ratkaisee tässäkin. En edes olisi sellasen tyypin kanssa, jonka olisi pakko saada lihaa ja joka ei ymmärtäisi minun arvovalintojani. 

 

Ihania te! Ja totuushan on se, että ympäristölle olisi kestävämpää jos kaikki olisi suurimmaksi osaksi kasvissyöjiä (ei kokonaan) kuin että pieni osa ihmiskunnasta olisi ehdottomia vegaaneja ja loput söisi lihaa ja maitotuotteita minkä ehtii.

Juu! Moni on tottunut yltäkylläisyyteen ja lihahan on nimenomaan ylellisyystuote, joka olisi hyvä pitää vaan spessuaterioiden ”kruunaajana” (no itse en luonnollisestikaan ajattele ihan näin, mutta jos on lihaa pakko syödä, niin sitten mieluummin tällä tavoin). Myös jo ihan terveydellisistäkin syistä. 

Itseasiassa tuli juuri mieleen keskustelu, jossa toinen osapuoli kritisoi veganismia siitä, että ”kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta” ja näin ollen se on hyvin elitistinen valinta. En toki kiistä elitistisyyttä, mutta argumentti ei ollut ihan loppuun saakka kyllä mietitty! Ei se lihakaan ole kaikille itsestäänselvyys… Ja sitä paitsi, miksen olisi vegaani koska voin. Nimenomaan meillä länsimaissa on mahdollisuus valita ruokansa ja kuluttamansa hyödykkeet, pitäisikö lyödä läskiksi sen takia, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta?

Että rupes korpeemaan taas 😀

Joo tiiän mitä tarkotat! Mut kasvissyöjänäkin voi elää edullisesti (ja liha se vasta kallista onkin). Tästähän voisi kirjoittaa ihan oman postauksenkin, kiitti inspiksestä. 🙂

Ihanan terve asenne sulla tähän asiaan! Kauhulla olen välillä kuunnellut, kuinka sekasyöjäkumppani ei saa käyttää kumppaninsa kattiloita ruokansa valmistamiseen sun muuta (mielestäni) yhtä hullua. Mutta mistä on ne kestävät ja hyvinvoivat parisuhteet tehty? No kompromisseista ja ymmärtämisestä.

Kiitos paljon. 🙂 Joo mua ei ällötä toisen lihansyönti noin paljon. Ja vaikka teen omasta mielestäni enemmän ”moraalisesti oikein”, poikaystäväni on oikeutettu syömään sitä mitä haluaa omassa kodissaan. 🙂

Musta sun asenne on ihailtava! Tiedän vegaaneja, jotka eivät tahdo lainkaan eläinperäisiä ruokia lähettyvilleen (esim. samaan talouteen tai suostu ostamaan toiselle kaupasta). Uskon kutienkin, että sekasyöjät innostuvat paljon todennäköisemmin kasvisruoasta positiivisen esimerkin ja kokeilun mahdollisuuden kuin pakottamisen kautta.

Kiitos Suvi. 🙂 Sellainen ehdottomuus ei tunnu omalla kohdalla luonnolliselta. Tärkeintä on just se et inspaa toista vähän terveellisimpiin ja eettisimpiin valintoihin. Olematta liian nipo. 😉

Kommentoi