Kategoriat
Koti & Sisustaminen Perhe & Ihmissuhteet Vastuullisuus

Vauvan kanssa (pienessä) kaksiossa

Toivepostaus: elämä ja eläminen 42 neliön kaksiossa puolison ja vauvan kanssa. Mitkä ovat plussat ja miinukset ja miten jalostaa ne miinuksetkin arjen toimiviksi ratkaisuiksi?

Kun sain tietää olevani raskaana, päätin, että mikäli vauvoja on kohdussa vain yksi, jäämme tähän asuntoon. Mieheni oli hieman huolissaan, että kuinka saamme kaikki tavarat mahtumaan mutta perusmeitsi teki siitäkin listan ja kirjoitin ylös kaikki tulevat hankinnat ja mihin päin asuntoa tavarat sijoitamme.Lelut ja kirjat, joita käytämme vähemmän, löytyvät eteisen täytettävästä jakkarasta, jossa voi pukea kengät. Samassa linjastossa kauniisti myös kierrätyspisteemme…

Muutamalla asialla on suuri merkitys, kun pohtii vauvan kanssa kaksioelämää. Ne ovat…

vauvan tyytyväisyys. Jos vauva nukkuu yöt hyvin, silloin ei välttämättä ole tarvetta erilliselle makuuhuoneelle, jonne yksi vanhemmista voi paeta kun toinen hoitaa yöheräilyt. Ja siksi luonnollisesti silläkin on merkitystä, että…

millaiset unenlahjat vanhemmilla on. Viisi vuotta kirosin sitä että mieheni on yökukkuja eikä välitä herätä aikaisin aamuisin. Kunnes lapsemme syntyi ja aloin olemaan tästä eroavaisuudestamme erittäin kiitollinen. Mieheni hoiti monet myöhäisillan heräämiset ja minä varhaisaamun. Molemmat saamme helposti unta ja miestäni täytyy melkein ravistella hereille. Emme siis ole joutuneet Elan kanssa hiiviskelemään kotona esimerkisi viikonloppuaamuisin.

siisteys. Se, miten ahtaassa asunnossa viihtyy, on paljon kiinni siitä, miten siistiä asunnossa on. Jos aikuiset malttavat laittaa aina tavarat paikoilleen ja siivota jäljet (ja myöhemmin tietysi leikki-ikäiset lapset), asunto tuntuu heti paljon isommalta. Tästäkin nostan meille itserakkaasti hattua.

tavaran määrä. Se, mitä valmiiksi omistaa (ja mistä voi mahdollisesti luopua) ja se, mitä päättää ostaa lapsen tulon myötä. Newsflash: kaikki eivät tarvitse sata eri lelua, hoitopöytää, kylpyammetta tai edes pinnasänkyä.

tilaratkaisut. Kaappitiloilla on joskus paljon isompi merkitys kun neliöiden määrällä.

Pesukone on päältä täytettävä mutta vaipan vaihto sen päällä (alusta alla) ei ole koskaan ollut meille mikään ongelma

Kylpyamme on usein lavuaarilipaston alla

Pienessä asunnossa on tosi paljon plussia. Pienet lämmityskustannukset ovat sekä luonto- että lompakkoystävälliset. Luonto ja lompakko kiittävät myös silloin kun täytyy tarkkaan harkita, mitä tavaroita ostaa kotiin. Pientä asuntoa on helppo pitää siistinä ja toki pienemmät asunnot ovat isoimpia edullisempia.

Vaunut eteisessä, hoitoreppu vaunukorissa (ja valmiina täytettynä seuraavaa kertaa varten kun lähdemme ulos)

Mun toimistonurkkaus ja syöttötuoli, jonka yleensä siirrän…

… tänne. Ela rakastaa syödä niin että katsoo samalla ulos ikkunasta tuulessa heiluvia puita ja terassillamme kokouksia pitäviä pikkulintuja

Sitten on pari miinusta. Meille ei mahdu ruokapöytää, mikä on ollut muuten ihan ok, sillä olemme syöneet sohvalla. Pelkään vain että Ela ei saa “oikeaa” ruokailumallia, kun hän ei syö kotona ruokapöydän äärellä. Toinen miinus on se, että kun emme joskus ehdi siivota tai mulla on esimerkiksi kerääntynyt paljon kuvausrekvisiittaa blogia varten joka nurkkaan, sekasorto näkyy heti. Kolmanneksi haittapuoleksi tulee mieleen tietysti se, että muutaman vuoden päästä Ela tahtoo ehkä jo oman huoneen. En siksi pidä nykyistä asumismuotoamme pysyvänä ratkaisuna.

Päivittäin käytössä olevat lelut

Elan sänky ja lempipehmolelu

Kun sekä vanhemmalla että lapsella on vähän vaatteita, ne mahtuvat hyvin samaan kaappiin. Sängymme vetolaatikossa on sellaisia vaatteita, jotka ovat vielä liian isoja Elalle tai eivät sovi tähän sesonkiin

Ihan rehellisesti voin sanoa, että olen 99% tyytyväinen siitä että asumme “ahtaasti”, sillä se “ahtaus” ei juuri tunnu missään. Toista olisi varmaan jos olisi toinen lapsi, jolla olisi eri päiväuniajat ja herättäisi herkästi toisen tai olisi muita vastaavia muuttujia. Mutta kyllä sitä täytyy taputtaa taas menneisyyden Sarandaa selkään siitä, ettei hän kiirehtinyt muuttamaan raskaana ollessaan pois isoimpiin neliöihin.

Minkä kokoisissa asunnoissa te asutte perheen kanssa? Asustaako joku teistäkin vauvan kanssa kaksiossa?

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

26 vastausta aiheeseen “Vauvan kanssa (pienessä) kaksiossa”

Asuimme ulkomailla työskennellessämme 56 neliön kaksiossa nelihenkisen perheen kesken. Lapset olivat muuton aikaan 4&6. Ei mitään ongelmia. Elämä oli helppoa kun ei ollut huolia remonteista tai sisustamisesta (uusi kalustettu kaksio, toimme vain kerrossängyn lapsille makkarin täydennykseksi), siivous sujui hujauksessa, mikään ei ollut ikinä hukassa (muutettiin kirjaimellisesti vaan viiden matkalaukun kanssa), iltaisin oli mukavaa yhdessä tekemistä kun askarreltiin ruokapöydän ääressä ja lapset kävi tosi mielellään ulkona leikkimässä. Nyt kolme kertaa isommassa remontoijan unelmassa on välillä kovasti noita aikoja ikävä.

Vitsit tämä oli kiva postaus! Vaikka olen teillä käynytkin :–D On aina kiinnostavaa päästä kurkistamaan, miten toiset ihmiset asuvat.

Kierrätyssysteemit vievät yllättävän paljon tilaa. Edellisessä kaksiossa meillä oli huonosti kaappitilaa, joten jouduimme kasaamaan muovit, pahvit ja peltipurkit tiskipöydälle. Not cool! Nykyisessä kodissamme on onneksi enemmän kaappitilaa, joten saan kierrätyssysteemit kätevästi piiloon.

Olisi kiva lukea vielä lisää teidän kierrätyssysteemistä! Miten paljon teille tulee roskaa viikossa, kuinka usein tyhjennätte roskikset yms. :–) Ja olisi tietysti kiinnostavaa tietää, miten paljon vauva vaikuttaa roskan määrään!

Hei olipa hyvä postausidea! Kiitos! Ja miksen mä oo tajunnut että kierrätettävät jutut voi piilottaa myös kaappeihin?? 😀 Ehkä kun niitä pitää “roskina”, ei oo käynyt mielessäkään, että ne vois tunkee kaappeihin. Valaisevaa! 😀

Vastaa

Me asuttiin 50 neliön kaksiossa siihen asti, että lapset olivat 3,5v. ja 1v. Silloin tarjoutui tilaisuus muuttaa, mutta muuten olisimme voineet jäädä kivalla sijainnilla olevaan kaksioon. Nyt pari vuotta myöhemmin kyllä arvostan erillistä lastenhuonetta nukkuma- ja leikkirauhan takia, mutta mielestäni vauvan ja taaperon kanssa kaksioasuminen oli ihan sujuvaa.

Tosi kiva kuulla että moni muukin on viihtynyt kaksiossa ja vieläpä useamman lapsen kanssa! 🙂 Tulee sellainen fiilis, että jos meille siunaantuu toinenkin lapsonen, ei välttämättä olisi mikään tulipalokiire muuttaa pois. 🙂

Vastaa

Olipa kiva kurkistus teidän kotiin ja asumisjärjestelyihin 🙂 Vaikuttaa just hyvältä ja hienoa, että asuinneliöiden suuri määrä ei ole mikään arvo sinänsä, vaan tärkeämpää on, että oikasti viihtyy kodissa ja arki toimii mukavasti.

Yksin asuvana olen viihtynyt hyvin yksiössä, enkä oikeastaan missään vaiheessa ole edes kaivannut enempää tilaa.Tavaramäärä pysyy helpommin kohtuullisena ja siivottavaa on vähemmän 🙂

You said it, girl! <3 “Asuinneliöiden suuri määrä ei ole mikään arvo sinänsä, vaan tärkeämpää on, että oikasti viihtyy kodissa ja arki toimii mukavasti.” Niin hienosti sanottu! 🙂

Todella ihanaa että viihdyt sun asunnossa. 🙂 Mäkin asuisin aivan ehdottomasti yksiössä jos asuisin yksin!

Vastaa

Meille on juuri parin viikon sisällä syntymässä 1. lapsi ja asustetaan tyytyväisinä läpitalon kaksiossa kaikkien palveluiden keskellä vuokralla kun myymme omaa taloa toisaalla. Kaikki lapsen tavarat on jo hankittu ja mahtuvat, tilan tuntua löytyy, erillinen hoitopöytä ja ruokapöytä samaten sekä terassi ja varasto pyörä- ja ratastiloineen sekä saunoineem 🙂 Suosittelen lämpimästi tätä asumismuotoa helppouden vuoksi, vaikka varmaan rutiinit vauvan kanssa ottavat aluksi aikansa. Ehtii taas myöhemmässä vaiheessa elämää asua väljemmin.

Teidän asunto kuulostaa ihanalle. Ruokapöytä olisi kyllä luksusta! Onnea synnytykseen ja muuttuvaan elämäntilanteeseen, ihania jänniä aikoja! 🙂

Vastaa

Kiitos! En ajatellut ensin tätä kuin tilapäisratkaisuna mutta sinun ja monen muun kirjoitukset ovat saaneet pohtimaan paljon asiaa. Kun päikkyjäkin löytyy läheltä paljon, ja matka niihin muutama sata metriä on alettu pohtia tämän asumismuodon hyötyjä tietoisesti 🙂 Ehkäpä tänne voikin jäädä hetkeksi. Kiitos ja samoin sinulle hyvää kevättä!

Meillä lapset kävivät koko päiväkotiajan lastenhuoneessa lähinnä nukkumassa. Raahasivat aina leikit olkkariin, koska halusivat leikkiä aikuisten lähellä. Välillä tuntui, että oltiin parin neliömetrin alueella koko perhe!

Hei tää on muuten hyvä huomio! Erillinen leikkihuone ei välttämättä siis palvele leikkihuoneena itsessään. 🙂 Kiitos tästä kommenttista ja kivaa viikonloppua teidän perheelle!

Vastaa

Hyvä postaus! 😊 Meillä on pulaa juurikin kaappisäilytyksestä vaikka meillä kaksi makkaria onkin. Tuntuu ettei tilaa ole riittävästi, mutta tyhmästi suunniteltu säilytyksen puute koko kämpässä ahdistaa. Ei viitsisi kamalasti lipastoja tai muitakaan kaappeja hankkia.

Voi ei. Kaappitila on niin ratkaisevaa! Ihan neliöiden riittävyydessä kuin yleisen siisteydenkin kannalta… 😀

Vastaa

Ennen kuopuksen syntymää meillä oli 42 neliöinen kaksio kahdelle aikuiselle ja alakoululaiselle. Hyvin mahduttiin, vaikka keittokomeron ahtaus tekikin yhdessä kokkaamisen mahdottomaksi. Silti ajatus neljästä hengestä niissä neliöissä ja etenkin vauvavuodesta tulevan putkiremontin jaloissa ei houkuttanut.

Apua, keittokomero kuulostaa kyllä noissa neliöissä aika haastavalta. Ja putkiremppa perhe-elämän keskellä myös! 😀

Vastaa

Me sitten muutettiin toiseen kaksioon pois rempan alta. Siinä olikin jo sitten vähän enemmän neliöitä (60), mutta pohja oli vähintäänkin haasteellinen, kun tuohon kaksioon oli saatu aikaan kaksikin käytävää! Siitä lähtien kun kuopus oli puolitoista vuotias, me ollaan asuttu komioissa, paitsi nykyään meillä on ihanista ihanin tilava neljä huonetta, avokeittiö ja kaksi vessaa.

Meitä asuu neljä 49 neliön kaksiossa. Pohjaratkaisu on tosi toimiva ja säilytystilaa on hyvin, isoa parveketta hyödynnetään paljon lämpimämpään vuodenaikaan. Tavaramäärän kanssa pärjäisi muuten mutta lapset (2 ja kohta 4) ovat saaneet ihan liikaa leluja kun lähipiiri ei ole oikein samoilla linjoilla tavaroiden ostamisen suhteen. Muuten pärjättäisiin eikä edes ahdistaisi, mutta nukkumisjärjestystä pitäisi saada järkevöitettyä ja siksi haaveissa on isompi koti. Rahatilanne ei vaan vastaa haaveita kun mekin haluttaisiin pysyä täällä Aurinkolahdessa.

Kirottu Aurinkolahti oikeesti. 😀 Miksi täällä on niin kallista??? Teidän tilanne ja toiveet kuulostaa aika samanlaisilta kuin meidän, toki teillä on kaksi lasta ja siksi ihailen teidän mentaliteettiä ja “sietokykyä”. Toivon kovasti, että löydätte mieluisan kodin hyvään hintaan näillä kulmilla!

Vastaa

Samaistun vahvasti kirjoitukseen, sillä mekin (minä, mies, poika ja kaksi isoa koiraa) asumme kaksiossa! Neliöitä taitaa muistaakseni olla 45. 😗 Ihan hyvin ollaan vielä toistaiseksi pärjätty 😚

Vautsi, nostan hattua teille! 😀 Jos tähän yhtälöön lisäisi vielä kaksi koiraa, se ois jo ihan next level. 😀

Vastaa

Oli kiinnostava postaus ja kiva nähdä kuvia kodistanne. Kyllä sitä aika pieneen tilaan mahtuu tarvittaessa! Meillä huoneet kumisee tyhjyyttään, kun on kaksi aikuista 85 m2 ja kolmen makuuhuoneen kodissa. Johtuu kyllä siitä, että inhoan sisustamista ja kalustamista! 😀

Kiitos! Ja ohho, teillähän neliöitä riittää. 😀 Ehkä pieni osa mussa on pikkasen kateellinen. 😀

Vastaa

Me oltiin enemmän kuin tyytyväisiä kaksiossa, joskin silloiset 54 neliötä antoivat paljon pelivaraa (kuten vaatehuoneen,jonne mahtui lapsen ulkovaatteet ja vaunut). Haluttiin hoitopöytä, mutta sekin mahtui loistavasti eteiseen. Tilanpuutteen takia ei siis todellakaan olisi ollut kiire muuttaa vielä vuosiin – oikeastaan kahdenkin lapsen kanssa olisin voinut asua kaksiossa, sillä meillä oli todella hyvin säilytystilaa ja kuten sanoin, neliöitä ihan mukavasti kaksioksi.

Muista syistä muutimme ja saimme kaksion vuokrahinnalla kolmion, joten otimme sen vastaan. Ja voin kertoa, että tuo “lastenhuone” oli ensimmäiset pari kuukautta kolkkona varastohuoneena muuttolaatikoille eikä nyttenkään ole käytössä päivittäin, vaikka näyttääkin jo asutulle. 😅 Olen onnellinen, ettei muutettu raskausaikana isompaan asuntoon, koska “kai te nyt vauvalle oman huoneen haluatte”. Mun mielestä lapsen lelut saa näkyä ja kuulua myös olohuoneessa, joten ei oo ollut tarve piilottaa niitä ns. leikkihuoneeseen. Me myös nukutaan perhepedissä, joten ei jaksettu homekatastrofin jäljiltä ostaa Lunalle edes omaa sänkyä. 😂 Tykkäämme tiiviistä tunnelmasta.

Vaatehuone olisi kyllä melkoista luksusta! Ja mekin mielellään kyllä asuttaisiin isommassa asunnossa, jos saisimme sen nykyiseen hintaan. 😀 Eli kyllä tässä on paljon kyse myös “taloudellisesta pakosta”. 😀

Teidän järjestelyt kuulostaa niin hyvälle! Ihanaa että tekin viihdytte perhepedissä. <3 Ja just toi että lelut ja lapsen elämä saa näkyä kotona. 🙂 Itse yllätyin, että musta se lisää kodin viihtyisyyttä vaikka olinkin ennen lapsen saantia melkoinen kontrollifriikki! 😀

Vastaa

Kommentoi