Joskus (ja viime aikoina aika usein) meikäläisellä on sellaisia hetkiä kun tuntuu, että tää kaikki on ihan turhaa.
Okei, tällä en meinaa elämää tai mitään muuta sen vakavampaa kuin omaa pientä blogiani. Olen lyhyen ajan sisällä monta kertaa pysähtynyt miettimään, että onko blogin pitämisessä nyt mitään järkeä – onko siitä oikeasti mitään iloa kellekään?
Pyöritin näitä ajatuksia viimeksi tänä aamuna – juuri ennen kun avasin yhden lempi bloggaajani Eeva Kolun uusimman postauksen Joku kuulee.
Ahdistus ja jopa luovuttamisen aikeet siirtyivät toivokkaimpien ajatusten tieltä sivuun. Eihän mulla ole minkäänlaista hajua, kuinka moneen ihmiseen vaikutan. Eikä ainoastaan blogin kautta. Saatan tehdä päivittäin valintoja, jotka piristävät jonkun päivää ilman että saan tietää siitä. Päivittäinen puhelinsoitto äidille saattaa ilahduttaa häntä enemmän kuin ymmärrän, bussikuskin moikkaaminen aamuisin puoliunessa sattaa tehdä hänen päivästään hieman mukavamman ja postaus siellä täällä saattaa oikeasti inspiroida jotakin ihmistä arjen askareissa, pukeutumisessa tai unelmien rakentamisessa.
Valmistun ammattiin, jossa työtehtäväni on tukea ja auttaa ihmisiä, ilman että saan aina kiitosta tai näen prosessin lopputuloksen. Sen asian kanssa on yksinkertaisesti opittava elämään, eikä auta muu kuin luottaa omaan tekemiseen.
Muistelin aamulla yksi kerrallaan ja hymy ujosti huulilla joitakin lukijoiden ihania tsemppauskommentteja ja sähköposteja. Tunsin raastavan huonoa omatuntoa, etten muistanut tukeutua niihin aikaisempina harmaina hetkinä. Omatunto pistelee myös siksi, etten muista kiittää teitä tarpeeksi siitä, miten jaksatte aina palata tänne seurailemaan kuvia ja kuulumisia ja aina silloin jättämään pienen tervehdyksen kommentiloottaan. Olette oikeasti kertakaikkiaan mahtavia – joka iikka!
Ja toivon että teistäkin joka iikka uskoo omaan juttuunsa ja sen positiivisiin vaikutuksiin, vaikkei niitä aina silmin pysty näkemäänkään.
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
8 vastausta aiheeseen “Usko omaan juttuusi”
Kommentoin nyt ekaa kertaa sun blogiin koska mun on kerrottava että tykkään sun kirjoituksista ihan tosi paljon. Susta saa kirjoituksesi ja kuviesi perusteella iloisen ja ystävällisen kuvan ja oot sellainen henkilö ketä ois tosi mukava tavata ”oikeassakin” elämässä. 🙂 Toivottavasti jatkat bloggaamista vielä kaaauan.
Jäin taas kyllä ihan mykäksi… kiitos! Kiitos, kiitos! <3
Olipa kauniisti kirjoitettu ja puettu sanoiksi se oleellinen. Iloa päivääsi!
Kiitos Matilde lämpimästä kommentista 🙂 Kuin myös sinne!
<3
Sinne paljon takaisin <3
Voi Saranda! <3 Sä olet inspiroivimpia ja ihanimpia ihmisiä kehen oon saanut elämässäni tutustua! Sun positiivisuus ja ystävällisyys hehkuu ulospäin ja antaa voimaa muille :) Ainakin mulle ihan joka kerta! On ihmisiä jotka ottaa ja sit on ihmisiä jotka antaa, ja sä kyllä annat toisille ihmisille paljon, niin arjessa kuin täällä blogissa :) <3
Mulla ei ole harmainta aavistusta miten näin kilttiin ja kaunissanaiseen viestiin vastaisi… muuta kuin että KIITOS (tuhannesti) ja että ajattelen susta kuule ihan samaa! ♡