Kategoriat
Perhe & Ihmissuhteet Raskaus & Synnytys

Elämäni parhaat viikon melko surkeina kuvina

Eilen kun kirjoitin noin sadannen kerran meidän ällöttävän seesteisestä vauva-arjesta, mulla iski kauhean valinnanvaikeus kuvien suhteen. Lopulta kuvitin postauksen kahdella kuvalla, jotka olimme ottaneet samana iltana kun tulimme synnytyssairaalasta kotiin ja kun esikoinen tapasi ensimmäisen kerran pikkuveljensä. Siitä on muuten myös video Instagramin kohokohdissa, missä muuallakaan kuin Baby bubble -pallon alla.

Ajattelin perjantain kunniaksi jakaa “muutaman” muunkin näiden reilu viiden viikon aikana otetun kuvan. Nämä ovat olleet elämäni parhaat viikot ja niistä on tallentunut monta teknisesti hassua, esteettisesti kyseenalaistavaa ja valoituksen puolesta epäedustavaa puhelinkuvaa. (Järjestelmäkameran päälle on kertynyt jo pölyä.) Puolitoistavuotias esikoinen ei juuri malta pysyä enää kuvaamisen aikana paikoillaan ja kuopus näyttää edelleen ryppyiseltä vanhukselta, vaikka onkin tietysti meidän mielestä maailman söpöin ryppynaama.

Nämä ovat teknisesti surkeimmat mutta kauneimmat ottamani ja arvokkaimmat omistamani kuvat. Yksikään laadukas linssi, oikea valo tai lavastettu kuvauspaikka ei voisi tuoda mulle parempaa mieltä kuin nämä valokuvat – nyt ja vielä vähemmän vuosien päästä.

Pidemmittä puheitta a) tässä ne kuvat ja b) lupaan kirjoittaa viikonloppuna jostain AIVAN muusta!

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Perhe & Ihmissuhteet Raskaus & Synnytys

Kirottu suunnittelemattomuus (ja kaikki se taikuus)

Meidän parhaat puolemme ovat yleensä myös niitä raskaimpia puolia. Omani on suunnitelmallisuus: teen aikatauluja ja pysyn niissä, saan paljon aikaseksi.

Vastapainoksi en aina ymmärrä, että elämässä tapahtuu myös asioita, joita ei voi etukäteen suunnitella. Kuten lapsen syntymä viikkoja aikaisemmin ja kaikki varastoon otetut raskauskuvat tulevia postauksia varten ovatkin ihan turhia. (Puhumattakaan kaikista muista suunnittelmista, jotka menivät ihan uusiksi.) En myöskään aina ymmärrä että elämällä on välillä paljon parempia suunnitelmia kuin itselläni, ja pilaan kaiken taikuuden omalla jääräpäisyydelläni ja muistiinpanoillani.

Uskon, että tämän kahden pienlapsiarjen haastavin osuus tulee olemaan kirotun suunnittelemattomuuden hyväksyminen. Elämässä on yhtäkkiä monikerroin enemmän ennakoimattomuutta kun vauva syö vartin välein ja joskus oikein hyvinä päivinä puolentoista tunnin. Koskaan ei tiedä ehdinkö välissä pikasuihkuun vai peräti jopa ruokakauppaan.

Mutta siellä missä on ennakoimattomuutta on myös taikuutta. Toistaiseksi hormonit suojelevat minua siltä, ettei pääni räjähdä kun en tänäänkään ehtinyt vastata siihen tärkeään sähköpostiviestiin. Ajan myötä kärsivällisyyden ja uteliaisuuden on ajettava hormonien hommaa: onko se niin vakavaa että pyykit kasaantuvat kun leikin heppaleikkiä tyttäreni kanssa lattialla tai saan todistaa poikani ensi naurut? Kyllä se tulee joskus tuntumaan vakavalta, mutta en aio potea huonoa omatuntoa siitä. Pantteri ei minnekään pilkuistaan pääse.

Nämä kuvat on otettu pari viikkoa sitten Fallkullan kotieläintilalla, kun olimme vielä vain yhden lapsen vanhempia. Kun päivät olivat vielä helposti suunniteltavissa: aamutunnit ennen lapsen heräämistä töitä pitkään nautitun aamiaisen kyljessä, aamupäivä perheen kanssa yhdessä oloa, pitkien päiväunien aikana taas töitä, iltapäivällä taas yhdessäoloa ja illalla omasta jaksamisesta riippuen joko lapsen kanssa samaan aikaan sänkyyn tai jakso tai pari jotain hyvää sarjaa.

Tuo arki tuntuu jälkeenpäin ajateltuna aika ylelliseltä, mutta en vaihtaisi siihen takaisin: onhan nyt elämässä kaksinkerroin iloa vaikka hommat kasaantuvat ja silmäpussit roikkuvat. Olen silmin nähden vanhentunut kymmenen vuotta (ihan tosi, katsokaa vaikka kaikki ne selfiet Instagramissa), mutta takaisin en menisi.

Ja miten ihmeelliseltä tuntuu katsella raskauskuvia ja ajatella että se oma nyytti oli ihan sekunti sitten tuossa sisällä!? Kuvittelin rakastavani häntä jo tuolloin niin paljon…

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com