Kategoriat
Työ & Opiskelu Yhteistyö

Kun mut lomautettiin, ammattiliitosta oli apua

Kaupallinen yhteistyö: SAK – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

Syksyllä 2017 mä olin vielä lähes kokopäivätyössä. Olin valmistunut vuosi aikaisemmin ammattikorkeakoulusta ja tein 80 % työaikaa. Perjantait olivat yleensä vapaita ja silloin työskentelin blogin parissa.

Työpaikalle tuli kuitenkin odottamattomia talousvaikeuksia ja suurin osa työväestä lomautettiin kuukausiksi. Mutta valehtelisin jos väittäisin, että lomautus olisi tuntunut pelottavalta. Nimittäin korkeakouluopintojen aikana tutustuin yhteen määrätietoiseen luokkalaiseeni, joka painotti jo silloin ammattiliiton ja työttömyyskassan merkitystä. Liityin hänen innostamana oman alan liittooni jo opiskelijana, ja aloin maksamaan jäsenmaksua työttömyyskassalle heti valmistuttuani. Kun työpaikan lomautusuutiset iskivät pari vuotta myöhemmin, tiesin saavani ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja etten “tippuisi” Kelan peruspäivärahalle, toisin kuin jotkut kollegoistani.

Taloudellinen mielenrauha on osa mun kokonaisvaltaista hyvinvointiani. Mulle ei valitettavasti ole olemassa yhtä ilman toista. Mulle se ei tarkoita suurta palkkaa, sijoituksia tai kunnianhimoisia säästötavoitteita, vaan säännöllisiä tuloja, joita ei leikata ankaralla kädellä pois, mikäli jotain minusta riippumatonta sattuu.

Korona vaikutti monen ihmisen taloudelliseen mielenrauhaan. Yli 100 000 suomalaista on lomautettu. Huolestuttavinta on se, että suuri osa heistä on palvelualalla työskenteleviä naisia. Vielä huolestuttavampaa on se, että 30 % heistä on jäänyt Kelan peruspäivärahalle (670 e), koska he eivät ole kuuluneet työttömyyskassaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK haluaa varmistaa, ettei kukaan jää ilman riittävää tukea työpaikalla tai oikeudenmukaisia tuloja yllättävän irtisanomisen tai lomautuksen jälkeen. Oman alan ammattiliittoon kuulumisesta on paljon apua: liitot neuvottelevat työmarkkinoiden työehtosopimukset ja tarjoavat asianajapalveluja (joita olen muuten itsekin joutunut käyttämään). Nimenoman ammattiyhdistysliikkeet ovat neuvotelleet ne edut meille, joita pidämme nykyään varsin itsestään selvinä: mm. säädylliset työajat, perhevapaat, eläkkeet, opintovapaat... Kuten sanottu, itsestään selviltä tuntuvia juttuja, joita voidaan kuitenkin viedä meiltä pois ilman ammattiliittojen tukea. Eihän Jenkeissäkään juuri tunneta äitiyslomia ja ympäri maailman kuusipäiväinen työviikko on vallitseva normi.

Ja mikäli käy niin, että jää työttömäksi tai lomautetuksi (bingo), työttömyyskassaan kuuluminen yleensä oikeuttaa korkeampaan päivärahaan kuin Kelan peruspäiväraha. Jos työssäoloehto täyttyy, on oikeutettu saamaan kassalta omaan aikaisempaan palkkaan suhteutettua päivärahaa, siinä missä Kelassa se olisi n. 724 e / kuukaudessa (bruttona). (Työssäoloehto: on ollut 6 kk töissä vähint. 18 h / vko, eli ehto päti minuunkin vaikken tehnytkään kokopäiväistä työviikkoa. Ja tiedoksi muuten, että vuoden 2020 loppuun asti on voimassa muutos, että 3 kuukauden työssäoloaika riittää.)

Mulla ei ollut lomautusaikoina kummoisempi palkka, mutta sain silti työttömyyspäivärahaa kassalta n. 1 200 e. Eli melkein tuplat siitä, mitä olisin saanut Kelalta. Jäsenmaksua maksoin muistaakseni n. 90 e joka kolmas kuukausi (sekin suhteutetaan tuloihin eli on mielestäni reilu jokaiselle).

Mulle palkansaajana oli itsestään selvää kuulua ammattiliittoon ja työttömyyskassaan, ja ihmettelinkin aina ääneen, jos joku kertoi ettei kuulu kumpaakaan. Mutta olen monesti miettinyt, että ilman silloista opintojen aikaista, aktiivista ystävääni, en välttämättä kuuluisi liittoon ja kassaan itsekään. Koska kun ajattelen asiaa, ammattiliiton ja työttömyyskassaan jäsenyyksien tärkeydestä hyötyihin nähden ei puhuta tarpeeksi. On jotenkin yleinen harhaluulo, että “kyllä Suomessa pärjää” ja “aina töitä riittää”, vaikka asia ei olekaan niin. 

Siksi on kunnia olla SAK-kampanjassa mukana, osana onneksi taloudellisesti tietoisempaa sukupolvea. Suosittelen jokaista etsimään oman alan liitto tämän linkin takaa. Vertaan työttömyyskassaan kuulumista mihin tahansa muuhun vakuutukseen: onnekkaimmat ovat he, jotka eivät saa rahoilleen vastinetta eli joudu työttömiksi. Korona kuitenkin todisti, että töitä ei aina riitä ja moni munkin työprojekti on peruuntunut täysin. Myös puolisoni lomautettiin määräaikaisesti. Minä olin puolisolleni se, mitä opiskeluystäväni oli ollut minulle; liiton ja kassan sanansaattaja, jonka läksytyksen ansiosta puolisoni on aikoinaan liittynyt kassaan ja sai nyt lomautuksen aikana reilun työttömyyspäivärahan. Liity liittoon ja kassaan sinäkin.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Työ & Opiskelu Yhteistyö

9 kk on pitkä aika myös taloudellisesti

Kaupallinen yhteistyö: Sortter

Tammikuussa tein positiivisen raskaustestin ja jo helmikuussa pohdin, kuinka tulemme pärjäämään taloudellisesti vauvavuoden aikana. Olen suunnitelmallinen ihminen, jolle taloudellinen turva on iso osa mielenrauhaa, mutta samaan aikaan huvittaa, että olen mietinyt noin aikaisin jotakin, johon on jälkeenpäin vaikuttanut lukemattoman moni asia.

Tuli korona. Puoliso lomautettiin vähäksi aikaa, iso osa omista töistä peruuntui. Lapsi oli vähemmän hoidossa, jolloin en ehtinyt edes miettiä muita tapoja ansaita rahaa (esim. tehdä keikkaa sosionomina).

Sopimukseni edellisessä blogiportaalissa purettiin ja samalla nekin vakituiset kuukausitulot. Aloin miettimään ja rakentamaan omia sivuja, jotka avasin vasta tässä kuussa ja josta saan vielä tosi vähän rahaa.

Mies irtisanoutui päiväduunista (hänen viimeinen työpäivänsä oli itseasiassa tänään). Taloudellisesti täytyy laskea, että onko kannattavampaa että hän jää vanhempainvapaalle äitiyslomani jälkeen vuoden lopussa ja minä teen lähes kokopäiväisesti töitä (kotoa), vai että hän etsisi uuden työpaikan ja mä jäisin kokonaan vanhempainvapaalle ja tekemään silloin tällöin vähän töitä. Vai nautimmeko molemmat kotona oleskelusta lasten kanssa ja elämme pyhällä hengellä (eli säästöillä ja kaurapuurolla. Kyllä rehellisesti kelpaisi toisen aikuisen läsnäolo 1,5v-taaperon ja vauvan kanssa). Että sikäli tuntuu hassulta, että puoli vuotta sitten laskin laskurilla jokaisen meidän vauvavuoden tulevan euron, kun se voi muuttua vapaiden jakamisessa ja koko perheen tuloissa vielä monet kerrat.

Mä olen oikeasti yrittäjä vain siksi, koska työ, josta todella nautin, on mahdollista koota tällä hetkellä vain omien yritysten muodossa. Muuten vihaan tällaista taloudellista epävarmuutta. Ottaisin mieluummin pienemmän mutta säännöllisen kuukausipalkan kuin laskuttaisin joku kuukausi 0 e ja toisena tuhansia.

Siksi mä en ole kulutus- ja joustoluottoja vastaan. Asun vuokralla, enkä ole opintolainaa lukuun ottamatta ottanut vielä muuta lainaa, mutta olen varautunut, että niin voi kuitenkin tulevan vuoden aikana käydä. Ja koska mulla ei ole kulutusluotoista omakohtaista kokemusta, en keksi muuta tapaa kuin antaa Sortterin kilpailuttaa lainatarjoukset puolestani. Lainojen kilpailuttamiseksi tarvitsee säännölliset palkka- tai eläketulot, yli 20 vuoden iän ja hyvin aikaisemmin hoidetut raha-asiat. Täytän itse nämä kriteerit enkä ole poistanut mielestäni sitä mahdollisuutta, että tiukemman paikan tullen saatan tarvita lainaa ja Sortterin apua lainojen vertailussa.

Yhdeksän kuukautta on pitkä odotus, ja sen aikana voi moni talouteen vaikuttava tekijä muuttua. Onneksi se on pitkä aika myös siinä mielessä, että silloin voi parhaimmillaan myös säästää (mitä mekin onnistuttiin jollain ihmeen kaupalla tekemään). Yhdeksän kuukauden aikana voi myös ainakin yrittää suunnitella mahdollisia vapaiden jakamista ja rahankäyttöä vanhempainvapaalla, etenkin jos on palkkatyössä. Ja kuten olen todennut, beibi itse ei paljon tarvitse!

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com