Kategoriat
Matkat Yhteistyö

Suomen kaunein luonto on Vallisaaressa

Kaupallinen yhteistyö: Vallisaari

Mun tekisi mieli sanoa, että Suomen kaunein luonto löytyy Vallisaaresta, mutta mä oon rehellisesti matkustanut niin vähän Suomessa, etten juuri vakuuttaisi ketään. Toisaalta, näin viimeisillään raskaana oleva, joka haluaa tehdä pienen lapsen kanssa mahdollisimman vaivattomia reissuja mahdollisimman läheltä, on aika siistiä sanoa, että ne kauneimmat maisemat jossa olen itse ollut, löytyvät 20 minuutin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta.

Me olimme tosiaan viime viikonloppuna Riian risteilyllä, ja kun palasimme maanantaiaamupäivästä Suomeen, halusimme jatkaa lomailua vielä sen verran että lähdimme spontaanisti Vallisaareen. Niin helppo kohde se on ja silti vielä vähän eksoottinen. Ihan kaikki ei ole löytänyt sinne vielä, vaikka lautalla pääseekin Kauppatorista, ja samalla reissulla voi piipahtaa myös Suomenlinnassa ja Lonnassa. Vallisaaren lauttaliikennettä liikennöi JT Line ja tietysti omallakin veneellä pääsee perille.

Vallisaarella on kiehtova historia, ja vuodesta 1918 lähtien aina vuoteen 2012 saakka se oli Suomen puolustuvoimien käytössä. Saari avautui muille ihmisille vasta kesällä 2016. Tästä syystä Vallisaaressa täytyy kulkea merkittyjä reittejä pitkin oman turvallisuuden ja saaren eläinasukkaiden rauhan vuoksi. Saaressa on kaksi eri merkittyä reittiä, Aleksanterin kierros (3 km) ja Kuninkaansaaren kierros (2,5 km), jotka molemmat taittuvat ylä- ja alamäistä huolimatta myös vaunujen kanssa.

Aleksanterin patterin näköalatasanteelle ei päässyt vaunujen kanssa, vaan menin ihastelemaan alla näkyviä maisemia itsekseni Ferhatin nukuttaessa Elaa vaunuissa. Tuuli ihan kauheasti mutta ai jestas, miten kaunista siellä oli. Ihasteltiin jo maisemia yhdessä mun Instagram-seuraajien kanssa. Kuin ulkomailla olisi, moni sanoi. Ja Hesarikin oli sitä mieltä!

Perus kävely- ja retkeilypäivän lisäksi Vallisaaressa voi harrastaa mm. metsäjoogaa, mobiiliseikkailua ja Vallisaari Racea. Ja kesällähän 2018 me olimme Ferhatin kanssa täällä telttailemassa EcoCampissa! Telttakokemus on ihan mieletön, teltat roikkuvat puissa mutta näyttävät leijuvan ilmassa. Ihan ei yksivuotiaan kanssa tällä kertaa viittinyt lähteä samaan seikkailuun mutta toivottavasti lähikesänä päästään heräämään taas joku aamu Vallisaaresta, ihan kahdestaan.

Myös ryhmät on huomioitu Vallisaaressa hyvin. On erilaisia aktiviteettejä, opastuksia, etukäteen tilattavia tarjoiluja ja ryhmätiloja. Täällä voisi siis hyvin viettää esimerkiksi tykypäivää tai luonnonmukaisempia polttareita.

Nälän saa taltutettua Jäätelökahvila Pajassa, Easy Cafessa tai Satamakahvilassa. Me parkkeerattiin tällä kertaa Jäätelökahvila Pajaan sekä lounaan että jälkkäreiden merkeissä. (Tiedättehän: kun lapsi kerran viihtyy, siitä on otettava kaikki ilo irti eikä evästäkään tulisi liikkua.) Söimme kasvispyttipannua ja maitosuklaamerisuolajäätelön ja vegaanisen appelsiinilonkerosorbetin. Seuraavalla Vallisaari-reissulla nautitaan Easy Cafessa keittoa tai bowlit.

Olen suunnitellut mun tulevaisuuden Vallisaari-reissuille ainakin seuraavia asioita:

  • kuvauspäivä. Täällä on niin upeat maisemat ja sen verran rauhallinen meno, että voisin hyvin ottaa esim. yhteistyökampanjakuvia tai perhepotretteja täällä. Eivät loppuisi koluttavat ja kuvattavat nurkat kesken
  • piknikki. Vallisaaressa on tosi hyvin kahviloita, mutta myös omien purtavien kanssa voi istua kalliolla, kunhan muistaa viedä roskat mennessään
  • no se telttakokemus nro 2!
  • vaikka vaunujen ja taaperon kanssa oli todella helppo liikkua, mä haluan tänne uudestaan myös ihan vain ystävien kesken. Syödä kiirettömästi useammassa kahvilassa, testata sitä metsäjoogaa ja pelata minigolffia!

Onko Vallisaari sulle tuttu paikka?

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Matkat

Tarinoita lomakuvien takana

Colosseum on erityinen paikka. Ensimmäisellä Rooman matkallamme pikkusiskoni pisti spontaanisti pystyyn Lizzie McGuire -elokuvasta tutun This is What Dreams Are Made of -shown. Ratkean naurusta aina kun katson siellä kuvaamamme videon tempauksesta.

Vuosittainen loma on mökkiloma ystäväni Minnan mökille. Olemme käyneet siellä tyttöjen kanssa kesästä 2007 lähtien. 13-vuotiaana analysoitiin poikia ja sitä, miltä tupakka saattaa maistua ja ensi kesänä viemme sinne ensimmäisen lapsemme.

Samassa porukassa on ihana matkustella myös ulkomaille. Kuva on otettu Tanskan Odensessa, jossa Minna oli vaihdossa. Olemme käyneet yhdessä myös Espanjassa ja kiertäneet Balkanin maat.

Tästä kuvasta olen tainnut kertoakin pari vuotta sitten. Se on otettu Lontoosta. Meillä oli Ferhatin kanssa hotellilla riita ja lähdin vihaisena ulos. Pysähdyin juomaan kahvit, ja vieressäni istui onnellisen näköinen pariskunta. Aloin ikävöimään taas Ferhatia. Kun he lähtivät, otin kuvan parin kahvikupeista ja lähdin takaisin hotellille pyytämään anteeksi.

Pikkuveli ja mummi Kosovon Mitrovicassa. Mummi vie aina banaaneja kun käy kylässä. Minusta se on suloista ja niin käytännöllistä. Kaikkihan tykkäävät banaaneista.

Kroatian Plitvice on äänestetty yhdeksi maailman kauneimmaksi paikaksi. Mutta minulle se oli pettymys. Tosin nyt kun katsoin kuvia, tekeekin mieli palata takaisin…

Australian Melbournessa jokainen aamu alkoi cappuccinolla isovanhempieni terassilla. Kuvassa minulla on isoäitini mekko. Uskokaa kun kerron, mutta hän on tyylikkäämpi kuin yksikään hänen lapsenlapsistaan.

Ai saakeli, ihooni alkaa sattua kun edes katson tätä kuvaa. Paloin edellisenä iltana rannalla pahasti. Seuraavana päivänä lähdimme ajamaan Great Ocean Roadia ja laitoin uikkarit alle pulahduspysähdyksiä varten. Ette tiedä millaista tuskaa oli esimerkiksi käydä vessassa kun uikkarit hinkkasivat palanutta nahkaani.

Istanbul, Turkki: En ollut kuvaushetkellä ollenkaan tyytyväinen näihin kuviin. Kuinkakohan monta hyvää hetkeä reissuilta on mennyt hukkaan kun olen tiuskinut miehelleni epäonnistuneista kuvista? (Olkoon tämä huono tapa pyytää anteeksi ja lupaus, etten tiuski enää koskaan.)  Pari päivää myöhemmin katsoin kuvat uudelleen ja tykkäsinkin näistä valtavasti. Kaikki kuvat on nähtävissä tässä taukoja pohtivassa blogitekstissä.

Viime kesänä olimme telttailemassa Vallisaaressa. Olin saanut tietää raskaudestani pari viikkoa aikaisemmin, mutta vain muutama muu tiesi. Luimme teltassa odotuskirjaa ja suunnittelimme tulevaa. Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä suppaamaan, mutta raskauspahoinvointi muutti suunnitelmat. Ehkä tänä kesänä palaamme samoille maisemille Elan kanssa. (Vallisaareen, ei ehkä teltoille.)

SARANDA

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN