Kategoriat
Koti & Sisustaminen Vastuullisuus Yhteistyö

Probiootit kodin siivouksessa (ja kumpi meillä siivoaa)

Kaupallinen yhteistyö: PUR

Meidän kodinhoitotottumukset ovat vaihtuneet sen jälkeen kun muutimme tähän uuteen asuntoon helmikuussa. Silloin raskauspahoinvointi oli vahvimmillaan ja iso osa kodinhoitovastuusta siirtyi aviomiehelle. Jotkut arjen askareet sujuivat yököttelystä huolimatta myös minulta, mutta muuten imurointi, moppaus, pyykit, ruoanlaitto ja jopa kasvien kastelu jäivät puolison vastuulle. Minun onneksi ja Ferhatin harmiksi huomasimme, että hänen kädenjälkensä on paljon minua parempi, ja vaikka raskauspahoinvoinnista on nyt muisto vain, kodin siivous on nykyään Ferhatin vastuualue.

Pyrimme ottamaan ekologisuuden huomioon kaikissa arjen osa-alueissa, enemmän tai vähemmän. Kotona käytämme luonnonkosmetiikkaa ja varomme tuhlaamasta vettä yli tarpeen. Meidän kenties kymmenen vuotta vanha mutta vähän kuluttava pesukone toimii ehkä joka toisella kerralla, mutten raaski ostaa uutta. Olemme sisustaneet maltilla ja ajatuksella ja olen siitä ylpeä.

Ihmettelen kuitenkin, että jos kerran olemme muuten vannoutuneita luonnonkosmetiikan käyttäjiä, miksen ole aikaisemmin sijoittanut ajatusta kodin siivousaineisiin. Meillä ei ole ollut mitään vakiomerkkiä vaan olen valinnut kaupan hyllyltä sen tuotteen, mikä on sattumoisin vanginnut silloin katseen: jos nimi on sisältänyt sanan eco tai pullon etiketti on muuten vihjannut ympäristöystävällisempää sisältöä, olen heittänyt sen kauppakoriin. Olen ajatuksissani vedonnut siihen, että ihan kaikki elämän osa-alueet eivät tarvitse olla viimeisen päälle mietitty ja juttu jos toinenkin voi olla jotenkin sinne päin. Toki näinhän asia oikeasti onkin, mutta loppujen lopuksi aidosti puhtaisiin siivousaineisiin siirtyminen olikin luultua helpompaa. Nyt voinkin höllentää moraalisesti muissa asioissa. (Vaikka saunoa paremmalla omatunnolla…)

Minulle tarjoutui mahdollisuus testata PURin valikoimaan tullutta uutta pesuainesarjaa Probiotic Craftia. Se on ainoaa laatuaan, sillä koko pesuainesarja perustuu probioottiseen siivoukseen ja pesuun. Olet ehkä kuullutkin probiooteista ennen: vaikutumme kun probiootteja löytyy käyttämässämme ravintolisissä, kosmetiikassa tai erilaisissa juomissa. En vain ollut ajatellut, että niitä voisi hyödyntää myös kodin siivouksessa ja pyykinpesussa.

Yleisesti probiootit suojelevat suolistoamme huonoilta bakteereilta, stimuloivat immuunijärjestelmää ja nopeuttavat tervehtymistä silloin kun elimistömme oireilee. Probioottiset pesuaineet vahvistavat kodin omaa bakteerikantaa siinä missä perinteiset kemikaalipesuaineet tuhoavat huonojen bakteerien lisäksi myös hyviä. Silloin valitettavasti luonnollinen mikrobitasapaino kärsii.

Probiotic Craft on kodin lisäksi luonnollekin parempi valinta: “perinteiset” pesuaineet ovat usein raakaöljypohjaisia ja sisältävät luontoa kuormittavia ainesosia. Probiotic Craftilla on useampi sertifikaatti sekä kodin asukkaiden että luonnon turvallisuuden takaamiseksi. Ne ovat vegaanisia ja 100% biohajoavia ja pakkauspullot on tehty kierrätetystä muovista.

Meidän käytössä on ollut Probiotic Craftin yleispuhdistusaine, pyykinpesuaine, astianpesuaine, huuhteluaine ja kylpyhuoneen puhdistusaine. Kaikki pesuaineet ovat hajusteettomia, mutta tuoksun voi “tuunata” itse saman sarjan tuoksuaineilla. Meillä on ollut käytössä relaxation ja sensation -tuoksut, joita olen ripotellut pesuaineen joukkoon esim. siivousliinassa. Näin myös tuoksun voimakkuutta on helppo säädellä.

Luonnonmukaisuus on toki kiva juttu, mutta sotkuisessa taaperoarjessa pesuaineilla ei tekisi paljon mitään jos niissä ei olisi tehoa. Ja rehellisesti koen, että Probiotic Craftin pesuaineiden teho on vähintään yhtä hyvä kuin kemikaalisissa pesuaineissa. (Tai sitten Ferhat on vain niin hyvä siivoamaan. Näettekö kun yritän käyttää positiivista psykologiaa häneen?) Toinen mikä tuotevalinnassa painaa on tietysti hinta: me vasta opettelemme syömään ja pintoja saakin siivota useamman kerran päivässä, pyykkimäärästä puhumattakaan. En voisi sijoittaa kalliisiin vaikkakin laadukkaisiin pesuaineisiin, mutta Probiotic Craftissa on mielestäni hintalaatusuhde todellakin kohdillaan. Lapsiin uppoa yllättävän paljon aikaa, rahaa, ruokaa ja pesuaineita, ajatella!

Taaperon lisäksi on mietittävä tietysti myös tulevaa beibiä. Probiotic Craftia on kehitetty herkälle iholle ja on ihotauti- ja allergialääkäreiden hyväksymä. Se on yksi harvoja pesuainesarjoja, joka ei sisällä lainkaan säilöntöaineita. Siksi mä uskalsin pestä vauvan ensivaatteet Probiotic Craftin huuhteluaineella, vaikka emme ole muuten käyttäneet huuhteluainetta niiden kemikaalien takia vuosiin. Katsotaan mitä vauva tykkää lopputuloksesta, mutta aikuisen käteen lopputulos tuntuu ihanan pehmeälle ja yleelliselle. Lucky baby.

Probiotic Craftsta voit lukea lisää tämän linkin takaa. Tuotesarja on saatavilla PURin verkkokaupasta ja myymälästä.

Lupaan olla parempi vaimo ja skarpata siivouksessa viimeistään kun vauva syntyy. Olen jo unohtanut ne puklutahrat, maidosta litimärät lakanat, ohivuodot vaipoissa… Toisaalta tuntuu hyvältä tietää, että vauva syntyy kotiin, jossa yritetään ylläpitää kodin omaa luonnollista mikrobitasapainoa ja jossa käytetään mahdollisimman vähän kemikaaleja. Jotta äiti voisi saunoa sitten useammin ja paremmalla omatunnolla. Valintoja, valintoja.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Hyvinvointi Työ & Opiskelu

Mitä enemmän hylkäyksiä, sitä eletympää elämää

Ystäväni kertoi keväällä, että pääsykokeet jännittävät. Häntä pelotti mahdollinen hylkäyspäätös ja epäonnistumisen tunne. Olen aina päässyt siihen kouluun, johon olen halunnut ja siihen työpaikkaan, jota olen hakenut, hän sanoi. Minua huvitti, koska tuntui, että oma tarinani on mennyt ihan päinvastoin.

Mä hain lukion jälkeen valtsikkaan opiskelemaan maailmanpolitiikkaa, mutta jäin “vain” 6 pisteen päähän – edelläni oli siis kymmeniä ellei satoja muita hakijoita. Mä olen täyttänyt työhakemuksia, joihin ei olla koskaan vastattu. Mun viimeisin palkankorotustoive ei mennyt läpi.

Kun lukion ruotsin tunnilla sujautin kurssikaverille sööttiin lappuun kirjoitetun treffipyynnön, johon sain kohteliaan ei vastauksen, se ei johtanut ensimmäiseen eikä suinkaan viimeiseen sydänsuruuni.

Mä olen lähettänyt paljon blogiyhteistyöehdotuksia, mutta vain murto-osa niistä on johtanut oikeisiin kauppoihin. Mediatoimistollamme BETTERillä oli hiljaisempi lähtö, kuin mitä etukäteen uskoin. Mun kirja ei myynytkään ihan niin paljon, kuin mitä etukäteen uskoin.

Ja oikeasti mä olen tässä, uuden blogin äärellä, koska en ollut tarpeeksi kaupallinen edelliselle blogiportaalille. Mä olin haaveillut omista sivuista ja omasta alustasta jo jonkun aikaa, mutta se tuntui iskulta kasvoja vasten kun kuuli, että se muutos olisikin palvelus kaikille osapuolille. En ollut vielä valmis hyppäämään tuntemattomaan. On helpompaa kulkea itse mukavuusalueen ulkopuolelle kuin tulla tönityksi sinne.

Silti ihan kaiken jälkeen uskon että mitä enemmän hylkäyksiä, sitä eletympää elämää. Mitä enemmän hylkäyksiä, sitä enemmän näyttöä siitä, että on oikeasti yrittänyt. Mitä enemmän hylkäyksiä, sitä enemmän on myös onnistumisia. Tekevälle sattuu, niin monella eri tavalla.

Sä luet mun uuden blogiosoitteen ensimmäistä postausta. Nämä sivut ovat vielä ihan keskeneräiset, mutta kaikki vanhat julkaisut olen onnistunut siirtämään, ja visuaalisuuteen ja teknisyyteen alan panostamaan vasta nyt. Vuosien 2013-2017 postaukset ovat “vähän miten sattuu”, mutta tammikuusta 2018 eteenpäin siirsin jokaisen postauksen manuaalisesti, ja luin ne yksitellen läpi. Vanhojen postausten läpikäynti on jossain määrin henkinen itsekidutusmuoto. Se nostalgian määrä yhdistettynä häpeään ja wtf was I thinking -tunteeseen… Vertaa siihen, että löydät jonkun vanhan laatikon, joka on täynnä nuoruuden rakkauskirjeitä ja noloja kuvia. Tunteiden kirjo on laaja ja jokaiseen kohtaan jumiutuu lyhyeksi ikuisuudeksi. Koko kesäkuu tuntui lyhyeltä ikuisuudelta.

Ja hei pieni tällainen off topic: blogi on tästä lähtien vain Saranda Dedolli, ei enää Tyhjä ajatus! Jännää!

Mun vuoden lempikuukaudet ovat huhti-, heinä- ja lokakuu, koska ne ovat miniuusivuosia eli uuden kvartaalin alkuja. Tänään alkaa sellainen kvartaali, jossa tulen varmasti elämään useamman hylkäyksen ja kirjoittamaan useamman postauksen, joka aiheuttaa vuosia myöhemmin vakavia häpeäflashbackeja. Ja se on juuri se tapa, jolla haluan elää elämää. Täysillä, joskus vähän nolosti ja aina koko sydämellä.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com