Kategoriat
Kulttuuri Perhe & Ihmissuhteet

Nuorena naimisiin

Moni bongasi eilisen Hesarista artikkelin, joka käsitteli erityisesti nuorten naisten avioitumista tilastollisesti aikaisemmassa iässä, mikäli äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Mä menin naimisiin 24-vuotiaana ja mun virallinen äidinkieli on albania, minkä takia mua ja Ferhatia haastateltiin juttuun.

Kotiimme tullut haastattelija Katja Kuokkanen ja valokuvaaja Antti Yrjönen olivat todella mukavia. Etenkin Anttiin Ela ihastui täysin! Mua jännitti etukäteen, onko meillä Ferhatin kanssa juttuun mitään annettavaa, sillä kumpikaan ei ollut juuri kokenut, että omalla monikulttuurisella perhetaustalla olisi tekemistä nuorena avioitumisen kanssa. Toimittaja kuitenkin kertoi, ettei hänen tarkoituksensa ole kirjoittaa ”stereotypiatarina”, ja lopulta lehtijuttu oli mun mielestä oikein meidän näköinen. Sen voi lukea kokonaisuudessa tämän linkin takaa.

Vaikka emme ole ajatelleet perhataustamme liittyvän avioitumisemme ajankohtaan, tuollaiset asiat vaikuttavat silti väistämättä edes vähän näihin päätöksiin. Kuten kerroin haastattelussakin, mun perheessä ei ole koskaan erikseen korostettu avioliiton merkitystä. Mutta mulla on nuoret vanhemmat ja olen aina ajatellut, että haluan itsekin nuoreksi äidiksi. Vielä muutama vuosi sitten halusin ”sen oikean järjestyksen”, eli ensin naimisiin ja sitten lapsia. Nykyään tuntuu, että tuollaisilla asioilla ei ole itselleni mitään merkitystä ja olemme puhuneetkin tästä Ferhatin kanssa jälkeenpäin: olemme henkisesti kasvaneet aika paljon sellaisista perinteisistä uskomuksista pois. Toisaalta, voi olla että mun on helpompi nyt ajatella, että naimisiin menolla tai sen ajankohdalla ei ole mitään väliä, koska olen jo mennyt naimisiin ja pitänyt (ne ihanat) hääni. Eli en koe siinä mielessä enää painetta yhteiskunnalta tai kaveripiiristä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Mä nauroin jo Facebookissa muuten tuolle otsikolle: Saranda Dedolli ei ehtinyt suutaan avata, kun Ferhat Yasa oli jo myyty. Mun ensimmäinen mielikuva on ainakin se, että olisin astunut johonkin huoneeseen, jossa Ferhat olisi odottanut mua ja tehnyt päätökseen, että ”hänet mä otan”! Ai kauheeta. 😄 Järjestetyissä tai ostetuissa avioliitoissa ei lähtökohtaisesti ole tietenkään mitään hauskaa, mutta itseäni huvittaa vain se, kuinka eri tavalla tilanne oikeasti meni, ja että haluttiinko nyt tätä monikulttuurista avioliittoasiaa oikein triggeröidä tuollaisella otsikolla… Onneksi meidän tapaamistarinaa on kuitenkin avattu tuossa artikkelissa ja itsellänikin on blogipostaus siitä tämän linkin takaa: Näin tapasin poikaystäväni.

(Vähän myös häiritsee se, että artikkelissa oltiin kirjoitettu että suvumme ovat lähinnä tapamuslimeja, mikä pitää siis paikkaansa, mutta erään kuvatekstin alla lukee, että me olisimme tapamuslimeja, mikä taas ei ole totta. Ehkä olen inhottava ja pyydän oikaisua tästä. 😄)

Jos teitä kiinostaa enemmänkin meidän monikulttuurinen parisuhde tai hääpostaukset, alla lista muutamista aikaisemmista blogikirjoituksistani:

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Hyvinvointi

Anteeksi, kun en ole ollut läsnä

Blogi, anteeksi kun en ole ollut läsnä. Ajatukseni ovat olleet muualla. Valehtelin: tekoni ovat olleet muualla, ajatukseni kyllä sinussa. Olen ajatellut mm. sellaista, kuinka haluan löytää taas sisäisen yhteyteni sinuun ja uskoa, että laadulla on merkitystä. Unohtaa julkaisusuorittaminen ja luottaa satunnaiseen kirjoitusinspiraatioon, jonka vierailua ei voi etukäteen sopia.

Ferhat, anteeksi kun en ole ollut läsnä. En voi luvata, että siihen tulee muutosta lähiaikoina, mutta lähikuukausina kyllä. Koita jaksaa. Onneksi olet kärsivällisin ja kiltein ihminen, jonka tiedän.

Ystävät ja perhe, anteeksi kun en ole ollut läsnä. Anteeksi kun en ehdi ehdottaa näkemisiä mutta ehdin kuitenkin perumaan niitä. Anteeksi kun en aina muista sitä kuplivaa tunnetta, jonka seurassanne saan. Anteeksi kun en uskaltanut kertoa teille minua painanneesta asiasta aikaisemmin, sillä vähättelin teidän kykyänne ymmärtää tai samaistua. Olin väärässä ja nyt olen helpottunut ja kaiken lisäksi monta arvokasta neuvoa rikkaampi.

Ympäristö, anteeksi kun en ole ollut läsnä. Anteeksi kun olen pyytänyt autokyytiä matkoista, jotka olisin voinut kulkea myös julkisilla ja anteeksi kun olen käyttänyt ihan liikaa baby wipeseja. Anteeksi kun olen jättänyt huomioimatta sinua blogissa, lupaan, että siihen tulee muutos.

Ela, sinulta en pyydä anteeksi yhtään mitään. Olen paras mahdollinen äiti sinulle, se saa riittää. Voisin pyytää anteeksi siitä, että isäsi joutuu aina kylvettämään sinua kun en iltatöiltäni ehdi tai kun annan vähintään joka toinen päivä ruokasi pilttinä, mutta aivan kuten kellään muullakaan lapsella, sinullakaan ei ole täydellistä äitiä. Tekee niin sinulle kuin isällesikin hyvää pitää kahdenkeskinen rutiininne ja me molemmat tiedämme, että minun tekemäni ruoat ovat pahemman makuisia kuin kaupan.

Anteeksi isoäiti, kun en ole soittanut. <3

SARANDA

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

%d bloggaajaa tykkää tästä: