Kategoriat
Koti & Sisustaminen

Muuttamisesta ja muuttumisesta

Yleensä juuri ennen uutta vuotta on mukava saada asioita päätökseen: maksaa roikkuvat laskut, järjestellä vaatekaappia, tehdä loppuvuoden siivous… Tiedättehän – jotta tammikuun ensimmäisenä päivänä voisi herätä mahdollisimman valmiina ihmisenä, joka on oppinut kaikista edellisvuoden virheistä.

Tänään, tammikuun ensimmäisenä päivänä, mulla on asiat keskeneräisemmin ja mahdollisesti sekavammin kuin pitkään aikaan.

Kaksi viimeisinä vuotta sisälsivät molemmat uuden yrityksen ja uuden vauvan. Vaikka en ole vieläkään täysin vakuuttunut lapsiluvun täydestä, en toivo tälle vuodelle ainakaan uutta vauvaa enkä sen puoleen uutta yritystäkään.

Sen sijaan parin viikon kuluttua muutan unelmieni asuntoon, joka uskokaa tai älkää: ei ole Aurinkolahdessa. Never say never, vaikka oikeasti sydämeni pohjalta uskoin etten koskaan muuta täältä pois. Olen aloittanut jo surutyön asian suhteen, dramaattisemmin kuin mitä ehkä pitäisi, ottaen huomioon että uusi koti sijaitsee rantaviivaa 2 km toiseen suuntaan. (Kuvan maisemissa; naapureillekin on selvinnyt, että taloyhtiöön muuttaa bloggaaja kun kuvat piti ottaa jo asuntonäytön yhteydessä…)

En kukoista muutoksen keskellä: olen muuttamisen ja muuttumisen edessä äkäinen ja hermostunut, jopa ahdistunut. Rinnassani on iso möykky, vaikken ole pakannut ainuttakaan muuttolaatikkoa. En kestä keskeneräisyyttä.

Toisaalta olin äkäinen ja hermostunut myös tässä asunnossa ilman kunnollista työtilaa, ja se on muuton suurin syy: oma toimisto, josta on tarkoitus tulla myöhemmin kuopuksen huone. Onnekseni hän tulee nukkumaan vieressäni teini-ikään asti.

Tammikuu on jollekin tipaton, toiselle detox. Mä yritän opetella tammikuussa keskeneräisyyden sietämistä. Rehellisesti sanottuna tässä olisi paljon muutakin opittavaa, mutta onneksi kuukausia on kaksitoista eikä elämän tarvitse olla valmista kaksikymppisenä.

Nykyinen asunto on ollut upea ja ollut vajaa vuoden kotimme läpi koronan, raskauden ja pienvauva-ajan, mutta sille (ja Aurinkolahdelle) on tulossa myöhemmin oma oodi.

Selvisi, että joudun luopumaan jostain, joka on ollut tosi pitkään tosi rakas saadakseni toivottavasti jotain parempaa.

Ja merinäköalan.

Huppari saatu Globe Hopelta

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com

Kategoriat
Hyvinvointi

Vesi on mun elementti

Mun elementti ja ekorikos on vesi.

Talvella harrastan surutta uimahalliuintia. Toukokuusta syyskuhun hyödynnän luonnonvesistöjä, kunnes raajat eivät anna enää kalistelusta myöten. Mutta vastapainoksi käyn aamu- ja iltauintien jälkeen lämpimissä suihkussa. Lyhyissä minuutin, parin suihkussa mutta kuitenkin.

Mä en ole kasvanut veden äärellä. Kosovossa ei ole merta, juureni eivät ole ”vedestä”. Mä aloin vasta teini-ikäisenä viihtymään rannalla ja vedessä pidempiä aikoja yksin.

Vesi on mun elementti. Se on mun tapa aloittaa päivä, aloittaa uudestaan. Aamu-uinti on mun mielenterveyden peruspilareita: tapa käynnistää päivä rauhassa ja yksin, painottomassa tilassa.

Ja koska mainitsin jo ekosyntini, joskus joudun useamman kerran päivässä ”nollaamaan” päivän tapahtumat käymällä kylmässä suihkussa. Suihkumeditaatiossa. Laitan kylpyhuoneen valaistuksen hämärälle ja pistän viileän veden virtaamaan. Hengitän neljä sekuntia syvään, pidätän hengitystä sekunnin ja sitten päästän sen ulos viidessä. Olen sen jälkeen kuin uusi ihminen, ainakin seuraavaan suihkumediaatioon asti.

Vesi on osoittautunut myös tehokkaaksi lääkkeeksi raskausselkäkivuille.

Astrologiassa vesi yhdistetään tunteellisuuteen ja herkkyyteen, ja se on ravun (meitsi!), skorpionin ja kalan (Ela <3) elementti. Vesielementin merkit ovat myötätuntoisia, joustavia ja huolehtivaisia. Saatamme vaikuttaa ulkoa päin tyyneiltä, mutta sisimmissämme olemme ailahtelevaisia ja syvällisiä.

Ela on kalat (niin tyypillinen sellainen) ja siinä missä hän on muuten arka ja vetäytyvä, veden äärellä hän on varsinainen vesihirmu. Säässä kuin säässä, oli veden lämpötila mikä vain. Hän rakastaa vettä ja on vedessä kuin kotonaan. Tunnen siitä ylpeyttä ja yhteenkuuluvutta hänen kanssaan: jaamme jonkin meille niin ominaisen asian yhdessä. Meillä on yhteinen elementti, jonka äärellä meillä molemmilla on tosi hyvä olla.

Kiitän universumia ajoituksesta. Neuvolalääkäri on neuvonut, että uinnin voi lopettaa vasta neljä viikkoa ennen laskettua aikaa eli uintikesää on vielä kuukausi jäljellä. Ensi kesään mennessä vauva on jo ”iso” eikä tarvitse pelätä esimerkiksi rintatulehduksen riskiä. Silloin pitää vain murehtia, että mistä sen uintiajan oikein repäisee…

Tällaisia höpötyksiä tänään. Kerroin jo Instagramissa, etten ole parhaimmillani tänään, en ole ollut koko kuukauden aikana… Teksi on rönsyilevää ja frankly aika epäkiinnostavaa. Paitsi että mua ainakin kiinnostaa kamalasti minkä elementin te koette omaksi, kertokaa kommenttikentän puolella! 🙂

Uintikassi on saatu Globe Hopelta! Se on tehty kierrätetystä auton airbag-kankaasta ja valmistettu täällä Suomessa ja Virossa

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: 

contact@sarandadedolli.com