Ystäväni kertoi palaavansa usein viime joulukuussa kirjoittamaani postaukseen Karussa kauneutta kun elämässä tuntuu vähän nihkeältä. Avasin postauksen hänen linkittämänä pitkästä aikaa ja sain kylmiä väreitä. Muistan hyvin sen yön, kun kirjoitin tekstin. Olin ollut toista viikkoa Kosovossa, ja tuntui että näin ja ajattelin kirkkaasti ensimmäistä kertaa vuosiin.
Halusin ylläpitää tuon valaistumisen mutta kevät nielaisi mukanaan ja olenkin ollut stressaantuneempi ja ahdistuneempi kuin koskaan ennen. James Bluntin ja sisäisen äänen kuunteleminen unohtui.
(James Blunt on muuten aina kuulunut lempilaulajiini – jo kauan ennen kuin kuulin hänen olleen Kosovossa rauhanturvaajana, rakastuneen albanialaiseen tyttöön (joka ei ikävä kyllä ollut minä) ja kirjoittaneen kaksi kauneinta kappalettaan You’re beautiful ja No bravery Kosovosta.)
Oli aika palata juurilleni ja varata uusi matka Kosovoon. Lokakuussa pääsen nauttimaan kauniista syksystä, syömään lähiruokaa, halamaan mummiani ja hakemaan perspektiiviä elämään. Ja tällä kertaa aion tehdä kaikkeni, että mahdolliset ahaa-elämykset kantautuvat mukanani pohjoiseen.
SARANDA OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
4 vastausta aiheeseen “Sinne missä juuret – seuraava matka Kosovoon”
You’re beautiful by James Blunt. <3
Maailman kauneimpia biisejä!! <3
Tiiätkö en ollut ennen viime vuotta Hollannissa tajunnut, että myös mulla on tosi vahva henkinen koti Saksassa, vaikka olen asunut siellä pienenä vain pari kuukautta. Tietysti vuosittain käynyt sukulaisilla, mutta en ajatellut sen vaikuttavan niin vahvasti. Juurien puuttuminen, tai paremminkin katkeaminen, iski Suomeen takaisin tullessa. Olo oli tuttu ja turvallinen, mutta samalla ne asiat, joista oli nähnyt kunnolla ehkä ensimmäistä kertaa oman heijastuksensa, jäivät sinne. Monikulttuurisesta perheestä tuleminen on tosi suuri rikkaus, mutta on se välillä myös hämmentävää, kun haluaisi oikeastaan laittaa ne kaksi kulttuuria blenderiin ja muuttaa yhdeksi. Kiitos tästä, laittoi ajattelemaan <3
Oi miten viisaasti sanottu. <3 Hämmentävää se on tosiaan – haluaisin kirjoittaa monikulttuurisuudesta enemmänkin mutta tuntuu etten ole käsitellyt isoa osaa niistä asioista saatika osaa kirjoittaa niistä. 🙂
Ihanaa viikonloppua sinulle! 🙂