Kategoriat
Työ & Opiskelu

Säästäminen on uusi fitness — eikä kumpikaan määrittele ihmisarvoasi

Altistun herkästi trendi-ilmiöille. Olen joskus myöntänyt, että vasta 2010-luvun fitnessbuumi sytytti kiinnostukseni urheiluun. Ennen sitä inhosin lähes kaikkea hikiliikuntaa ja jos joku olisi kertonut, että aloitan joskus vielä CrossFitin, olisin nauranut minuutteja putkeen.

No, myös säästöbuumi teki samoin. Ennen kaikki mikä tuli, myös meni (matkusteluun, ulkona syömiseen, jopa shoppailuun) ja jos joku olisi kertonut, että säästän joskus vielä omaan asuntoon, olisin tietysti nauranut minuutteja putkeen.

Säästäminen on uusi fitness – uusi jooga, uusi mindfullness, uusi avokadoleipä. Ainahan jotkut ovat tehneet sitä, mutta vasta viime aikoina siitä on tullut ”in”. Ja aivan kuten mistä tahansa mikä on in, itsensä voi tuntea hyvin ulkopuoliseksi, jos ei ole siinä mukana.

Kaikilla ei ole mahdollisuus säästää. Kaikki eivät halua säästää. Se, kuinka paljon tienaat tai miten iso siivu menee säästöön tai meneekö ollenkaan, ei määrittele ihmisarvosi.

Minulle tämä on itsestäänselvä asia, mutta silti tunnen itseni vähän hölmöksi esim. sijoituskeskustelun keskellä. Aihe ei kiinnosta minua tippaakaan, mulla kaikki vähäinen ylimääräinen raha menee siihen ASP:iin, ei rahastoihin. Silti välillä tunnen olevani joku kakkoskansalainen kun minulla ei ole rahaa missään kerryttämässä korkoa korolle – ja kun en tiedä mikä korkoa korolle edes tarkoittaa. (Skippasin sen osion kirjasta Kaikki rahasta. Niin vähän sijoittaminen kiinnostaa.)

Välillä tunnen itseni huonoksi vanhemmaksi kun en ole avannut säästötiliä Elalle. Ja auta armias, kun asumme perheenä vuokralla. Hyvinä päivinä uskon aidosti, että tällaisilla tekijöillä ei ole mitään tekemistä lapsen hyvinvoinnin kannalta (kasvoinhan itse vuokralähiössä ilman omaa rahastoa and look at me now hehe lol). Mutta huonoimpina päivinä hukun vertailun maailmaan ja tunnen oloni epäonnistuneeksi äidiksi. Vaikka raha ei voi koskaan määrittää millainen äiti tai ihminen olen.

Mitä ajatuksia aihe teissä herättää? Saako rahakeskustelu teidänkin mielen joskus matalaksi?

Mekko: People Tree / Weecos (saatu)

Kuvat: Sara Susanna

SARANDA

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

19 vastausta aiheeseen “Säästäminen on uusi fitness — eikä kumpikaan määrittele ihmisarvoasi”

Me avattiin lapselle oma tili sekä osakesalkku Nordnettiin. Laitetaan osakesalkkuun 50 euroa kuussa siihen asti kun tytär on täysi-ikäinen. Varovaisen arvion mukaan säästössä olisi silloin reilu 20 000 euroa. Mahdolliset lahjarahat käytetään siihen, että ostetaan lapselle jotakin tarpeellista.

Mua itseäni ei sijoittaminen kiinnosta lainkaan, niinpä olen ulkoistanut lapselle sijoittamisen mun miehelle ja annan hänelle käyttöoikeuden myös mun omaan osakesalkkuun. Luotan siihen, että hän osaa hoitaa homman. Meidän tarkoitus on säästää unelmia ja tulevaisuutta varten.

Siis apua kuulostahaan toi tosi makeelle. 🙂 50e ja bam: täysi-ikäisenä 20 000e tilillä. Ehkä mekin innostutaan vielä!

Vastaa

Nykyään säästäminen ei ole niin kannattavaa, kun vähemmän riskillisistä sijoituksista saa niin huonoa korkoa, eikä pieniä sijoitusrahoja kannata missään nimessä sijoittaa mihinkään riskilliseen. Ajattelen myös niin, että lapsen kasvamiseen ja harrastuksiin sijoittaminen on sekin tavallaan ”sijoittamista”, sillä lapsi saa niistä sosiaalisia suhteita ja eväitä parempaan elämään, kuin että rahat hillottaisiin odottamaan täysi-ikäistymisyä.
Haluan myös opettaa lapseni ansaitsemaan omat rahansa, eikä niin että vanhemmat maksavat kaiken.

Hyvä huomio tuo ensimmäinen ja ERITTÄIN hyvä tuo jälkimmäinen! Tuo on niin totta, lapsen taitoihin ja kokemuksiin sijoittaminen on (arvokasta) sijoittamista sekin.

Vastaa

Kaikki rahasta -kirjaan olen törmännyt varmaan kaikissa lukemissani (20 kpl(?)) blogeissa ja mainostaneet sitä. Siksi asia on varmaan monien huulilla.

Arvostan itse vararahaston säästämistä!

Hyvä pointti mutta onhan tää rahabuumi lähtenyt liikkeelle jo ennen kirjan julkaisua. 🙂

Vastaa

Mulla menee kanssa kaikki sijoittamisjutut yli hilseen! En halua tilini menevän nollille, mutta on sellaisiakin vaiheita elämässä, että ei sitä rahaa vaan jää säästöön. Eikä se tee minusta tai kenestäkään huonoa ihmistä.

Lapsilla on omat tilit, joihin lahjarahat talletetaan, mutta en ole sen kummemmin alkanut sijoittaa heidänkään tulevaisuuttaan ajatellen.

Tiedän joidenkin laittavan lapsilisät lasten säästötileille jne. Mutta aika harvassa varmaan ovat ne perheet, joissa näin tehdään. Toki jos se on vaan kivaa ylimääräistä rahaa, niin mikä jottei. Mutta kyllä meillä se on peruskäytössä, siihenhän se on tarkoitettukin.

https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/09/02/kesan-parhaat/

Kiitos kommenttistasi. 🙂 Mäkin alan harkita nyt tuota lapsen tilin perustamista.

Jos tulot kasvaisivat, sen lapsilisän voisikin siirtää sinne. Ei tarvitse käyttää energiaa sen kummemmin, että missä vaiheessa kuukautta ja kuinka paljon siirtää sinne. 🙂

Vastaa

Olen ollut melko säästäväinen aina, jo opiskelijanakin, mutta säästöt ei ole koskaan olleet minulle itseisarvo, vaan puskuri ja siis tarvittaessa käyttörahaa. Esimerkiksi osuuteni hääkuluista maksoin täysin säästöilläni. Ennen kuin täytin 30 avasin ASP-tilin johon menee pieni summa säännöllisesti ja tilanteen mukaan teen lisäsiirtoja jos siltä tuntuu. Ensin ajatus omasta asunnosta kiehtoi kovasti, mutta enää se ei tunnu niin tärkeältä. 2016 päätin ottaa talouteni haltuun ja aloin myös sijoittamaan kuukausittain indeksirahastoihin. En luota saavani mitenkään kehuttavaa eläkettä, joten sijoitukseni toivottavasti takaavat, ettei elintaso eläkeellä täysin romahtaisi. Perheemme asuu tyytyväisenä vuokralla ilman velkataakkaa. Ehkä joskus myöhemmin on omistusasunnon aika. Molemmilla lapsilla on oma säästötili, mutta emme itse sijoita lasten nimissä.

Kuulostaa tosi järkevälle. 🙂 Toivottavasti mulla on sama (rento) suhtautuminen rahaan, asumiseen ja säästämiseen kuin sulla sitten kun Elakin on vähän kasvanut!

Vastaa

Olen myös sitä mieltä, että säästäminen voi mennä myös ns. överiksi. En myöskään ymmärrä miksi eläkeiässä pitäisi olla valtava määrä omaisuutta ja rahaa. Kunhan nyt jotain säästöjä olisi joilla tukea pahinta tilannetta ja tarvittaessa ei tarvisi panikoida rahasta kun olisi kassaa. Säästäminen on ok silloin kun siihen on varaa: kaikilla ei ole, mutta jos on niin pienetkin summat tuovat puroja. Omalla kohdalla pidän sitä, että säästötilillä on nykyään sen verran rahaa millä pärjään jos sairastun pitempiaikaisesti tai auton huolto vaatiikiin enemmän rahaa tai tulee jotakin yllättävää (sanotaan nyt vaikka, että läheinen kuolee ja tästä tulisi kuluja jos läheisellä ei olekaan säästöjä (mikä on muuten yllättävän tavallista suomessakin: perunkirjoitus maksaa ja perillisenähän tietyt velvollisuudet on kuitenkin hoidettava). Nuorempana olin vahvasti sitä mieltä etten halua omistusasuntoa ehkä ikinä vaikka se suomessa onkin tavallista, mutta pk-seudun vuokrahintatasolla omistamisestakin on tullut mielestäni ihan järkevä sijoitus kun vuokrat ovat niin poskettomia. Opiskeluaikana kun pystyi asumaan niin halvalla, että summilla ei kuitenkaan olisi lainanlyhennyksiin juurikaan saanut katetta tuntui järkevämmältä asua vuokralla ja nostaa asumistukea tarvittaessa (jos asuminen maksaa vaikka 250 euroa kuussa mitä se itselle kämppiksen kanssa maksoi ei tällä olisi maksettu edes vastiketta!). Että niin monet asiat riippuvat monesta.

Hei tosi hyvä kommentti. 🙂 Kuvaa hyvin sitä, miten rahankäyttö, säästäminen ja sijoittaminen ovat kaikki todella tilannekohtaisia. Hyvä esimerkki tuo vuokralla asuminen vs. omistaminen! Samaa esimerkkiä voi soveltaa vaikka siinä, että missä haluaa asuaa. Joskus ei ole varaa ostaa asuntoa sieltä mistä haluaa, mutta on varaa jäädä vuokralle. Ja se asuinalue voi painaa arvovaa´alla paljon enemmän kuin se, että mikä on taloudellisesti ”järkeveämpää”. 🙂

Ja joo, vasta nyt aikuisena olen ymmärtänyt, kuinka paljon kustannuksia läheisen kuolema voi tuoda. En ollut koskaan ajatellut sitä ennen…

Vastaa

Perillisellä ei ole mitään velvollisuuksia hoitaa vainajan kuluja, jos niitä ei itse itselleen ota. Se vaatii silloin sitä, että ei osallistu myöskään perinnönjakoon, ja sysää perunkirjoitus- ja hautajaisvalmistelut kunnan hoidettavaksi. Täysin rahasta erossa pysyminen voi olla vaikeaa ja viedä aikaa, mutta se on siis mahdollista.

Minusta olet fiksu äiti 😉 Jos osakkeet ja rahastot eivät tunnu omilta, on ASP säästäminen fiksu valinta! Tuotto on varmaa 2-5% tasoa ja kun 10% on säästetty, ei asuntoon tarvitse ylimääräisiä vakuuksia. Miinus on se, että tuotot voi jäykästi käyttää vain asunnon ostoon. Toisaalta tämä kannustaa todella säästämään pitkäjänteisesti.

Elalle kannattaa ensi vuoden alusta avata uusi osakesäästötili. Sinne voi siirtää esim. lahjarahoja synttäreiden ja muiden yhteydessä. Aika on sijoittajan paras kaveri ja vajaassa 20 vuodessa kertyy kivaa pesämunaa.

Olipa hyödyllinen kommentti, kiitos. 🙂 Pitää tutustua tohon osakesäästötiliasiaan, tuntuuhan sen paremmalta siirtää Elan lahjarahat sinne kun esim. käyttää ne kahvilla kavereiden kanssa. 😀

Vastaa

Kommentoi