Olen opiskelu- ja työyhteisöissä monesti kuullut, kuinka joku on sanonut jollekin toiselle joko suoraan tai selän takana kuinka ärsyttävän iloinen tämä on. Myös minulle on kuittailtu esimerkiksi aamuisin siitä että onks mun pakko olla pirteä heti aamusta tai sitten vaihtoehtoisesti pidemmän tutustumisen jälkeen sanottu että ”aluks sä tunnuit vaan ärsyttävän iloiselta”.
Anteeksi, mutta miten toisen iloisuus voi ottaa niin paljon päähän? Jos itse saavun töihin väsyneenä ja huonotuulisena, saan vain energiaa siitä että kolleega jaksaa hymyillä ja keksiä päivästä positiivisia puolia. Toki on eri asia jos itsellään on menossa joku isompi kriisi ja toinen ei osaa olla hienotunteinen asian suhteen vaan pistää esimerkiksi nauruksi koko homman. Mutta se taas liittyy tilannetajuttomuuteen eikä ole luonnollisestikaan sama asia.
En voi ymmärtää miksi iloiset ihmiset saavat osakseen niin paljon silmienpyörittelyä ja kateutta. Positiivisuus ja sen ilmaiseminen ei ole mikään lahja, joka on noin vain sattumoisin ilmaiseksi jaeltu. Se on taito, jossa me voimme kaikki kehittyä paremmaksi. Toisen iloisuus ei ole omista iloista yhtään millään tavalla pois.
Iloisia ihmisiä leimataan usein myös liian kilteiksi, naiiveiksi ja ehkä vähän päämäärättömiksikin. Tuntuu, että kova kuori ja tietynlaisten tunteiden pitäminen sisällään ovat arvostettuja ominaisuuksia vallitsevassa kulttuurissa. Jos elämässä on tapahtumassa kivoja asioita tai on poikkeuksellisen iloisella tuulella, pitää se kätkeä ettei vain vaikuta liian ylimieliseltä tai sinisilmäiseltä.
Mä haastan kaikkia löytämään sisäisen ilopillerin itsestään ja näyttämään se maailmalle just niin kuin itsestään tuntuu. Tanssia kuntosalilla musiikin tahdissa sarjojen välissä, kohauttaa olkapäitä jos sataa kaatamalla, nauraa puserolle läikkyneelle kahvimaidolle… Haastan myös kaikkia arvostamaan muiden ihmisten iloisuutta ja yrittää ammentaa heiltä omia positiivisuuden voimavaroja. Olkoon toisen ilosta meillekin iloa.
Ihanaa maanantaita!
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN /SNAPCHAT: SARANDADEDOLLI
25 vastausta aiheeseen “”Sä oot ärsyttävän iloinen””
Hei mahtava aihe ja itselle ajankohtainen. Meillä oli juuri eilen erään kaverin kanssa keskustelu siitä että sitä on välillä hajottanut mun onnellisuus asenne, vaikka haluaisi itse saavuttaa saman. Mutta se että on iloinen, positiivinen on ihan mun oma tietoinen päätös jonka olen tehnyt. Kukaan muu ei voi ulkopuolelta parantaa mun omaa oloa ja tehdä mun päivästä tai elämästä hyvää ja ihanaa jos se en ole ensimmäiseksi ihan minä itse. Luulen että moni ajattelee että ei voi olla positiivinen koska just oma tilanne on nyt vaan tämä mikä on, mutta totuus on että jokaisella on valta tehdä omia päätöksiä jotka vaikuttaa siihen miten onnellinen voi olla.
Hienosti puit kyllä asian sanoiksi! Kuulosta siltä että sulla on asenne kohdillaan. 🙂 Toivottavasti sun kaverikin oppii näkemään asian näin.
Kiitos paljon – tämä puolestaan oli todella hyvä ja piristävä kommentti. <3 Musta on aivan ihanaa että teet noin töissä - mitä se on oikeesti itteltään pois jos viitsii sanoo pari kohteliasta sanaa silloin tällöin? Ja ite tykkään ainakin aatella et on mieluummin ite se kohteliaampi osapuoli kuin se törkeämpi.
Hienoo että teet rakstamiasi asioita. Kuten sanoit, se näkyy suoraan omassa asenteessa! Jos tekee elämässä juttuja josta tykkää on yleisfiilis positiivinen ja sitä jakaa mielellään muillekin. 🙂
Aivan upea ja ihana postaus!
Mulla tulee töissä paljon ihmiskohtaamisia ja pyrin toivottamaan kaikille hyvät huomenet/tervehdykset, kiitokset yms. Jokunen työkaveri on nyrpistellyt tai kysynyt, että miksi teen niin, koska suurin osa ei koskaan vastaa takaisin. Tästä syystä jotkut työkaverit eivät ”jaksa” toivotella itse huomenia enää, vaan ovat luovuttaneet. En ymmärrä miksi he ovat niin tehneet. Jos saan jollekulle paremman mielen, en menetä siinä mitään. 🙂 Oon itse tällainen hypettäjä-tyyppi ja hymy on herkässä, josta on asiakaspalvelun omaisessa ammattissa vain hyötyä. Ja mitä työn ohelle tulee, tykkään tehdä kaikkea mistä nautin (etenkin matkustelu ja kaikki vähän extremempi) ja se näkyy ja kuuluu mun jutuissa, ja myös heijastuu omaan mielialaan ja puheenaiheisiin. Ei pitäis olla häpee olla onnellinen ja ylpeä siitä.
Asiaa! 🙂
!!:)<3
Oon ihmetelly ihan samaa! Menin entisessä työssä todella aikaisiin aamuihin töihin ja eräs työkaveri oli aina aamusta iloinen – se vaan piristi minua mutta toisia taas ärsytti suunnattomasti. Sanottiin, ettei heti aamusta pitäis puhua vaan olla hiljaa yms ihan hullua! Jos on itse aamulla niin väsynyt ettei jaksa kuunnella edes puhetta niin olis varmaan tarvetta mennä aiemmin nukkumaan. 😀 Tässäkin asiassa varmaan osa näistä valittajista on kateellisia aamuvirkuille ja sen takia ärsyttää.
Mitäh, vähänkö ois outoa jos joku väittäis toissä että nyt aamusta ei puhuta ollenkaan 😀 Mitä ihmettä… toi oli kyl erinomainen huomio; jos ei kestä puhetta ja iloisuutta aamusta niin sit on nukkumistavoissa tarkastelemista.
Iloista päivää sinne<3
Kaunein asuste on aina hymy ☆
Oon nyt ihan kokeilumielellä kävellessäni hesan katuja, hymyillyt kaikille! Suurin osa jää vain tuijottamaan :D.. ja, huomioin itsestäni kyllä senkin, että jos kukaan ei todella vaivaudu smailaamaan takaisin, jotenkin väkisin menee ns fiilis.. mutta, hymyillään sitten sisäänpäin ;))
Ihana tapa!! Ja vaikkei moni hymyilisikään takaisin, voi olla että ne silti piristyy siitä. 🙂
Se on pohjimmiltaan kiinni lasi puoli täynnä elämänasenteesta ja siitä, että ymmärtää huumorin olevan lääke mihin tahansa. Tilannetajun puitteissa. Omalta perheeltäni on sairaalapsykiatri kysynyt aikoinaan ”Miten te kykenette ottamaan tämän noin kevyesti?” , mietittiin hetki ja sanottiin ”no ei tässä kyllä itkukaan auta niin sitä nyt vaan mieluummin nauraa”. Lisäksi kun Suomessa on tämä myytti hiljaisista Suomalaisista niin se kai johtaa joillakin siihen ”ei kukaan voi olla noin iloinen” ajatteluun.
Totta. Maailma on sellainen jollainen me nähdään se. Ihana teidän perhe, vitsi mikä asenne <3 Katson tuollaista suhtautumista niin ihaillen ja ylöspäin!!
Kiitos tästä ihanasta postauksesta <3 🙂 !! Tässä tuli pähkinänkuoressa myös omat ajatukseni, ja varsin hyvin kiteytit tuon: ”Positiivisuus ja sen ilmaiseminen ei ole mikään lahja, joka on noin vain sattumoisin ilmaiseksi jaettu.” Juurikin näin, kyllä se yleensä on kehittynyt sitä vaikeuksien kautta voittoon- tietä ja muun muassa monista pienistä (ja suuristakin) jutuista, joiden kautta osaa arvostaa hyviä asioita elämässään ja olla kiitollinen niistä 🙂 !!
Kiitos paljon <3 Ihana kommentti! Ja olen huomannut samaa että monet tuttuni jotka ovat käyneet läpi todella rankkoja asioita ovat kuitenkin ihailtavan iloisia. Tuo on mun mielestä oikeaa viisautta, kääntää vaikeudet jotain hyväksi!
Hyvä teksti! Minulle on joskus sanottu, että nauran liikaa… En tiennyt, että se on mahdollista 😀
Iloisuus voittaa aina valittamisen. Molemmat tarttuvat herkästi muihin ihmisiin, joten parempi levittää ensimmäistä 🙂
Kiitos! Ja haha en mäkään?:D:D Ihanaa että naurat, ottaisin tuon todellakin vain kohteliaisuutena. <3
Ja hyvin sanottu, päätetään siis itse kumpaa halutaan tartuttaa eteenpäin!
Oon törmännyt itse joskus samaan, ilmeisesti olen hymyillyt jonkun mielestä liikaa, heh. 😀 Aito iloisuus ja positiivisuus on tarttuvaa, ja musta on ihanaa, että joku tartuttaa minuun hymyn silloin kun itse voin huonosti tai olen pahalla päällä.
Voi kamalaa, toivottavasti AINA hymyilet!!:) Ja tartutat sun ihanaa hymyä ja iloa muillekin <3
Oon törmännyt itse joskus samaan, ilmeisesti olen hymyillyt jonkun mielestä liikaa, heh. 😀 Aito iloisuus ja positiivisuus on tarttuvaa, ja musta on ihanaa, että joku tartuttaa minuun hymyn silloin kun itse voin huonosti tai olen pahalla päällä.
oot ihanaihanaihana <3 taas niin hyvä postaus, josta välittyy sun upea elämänasenne! Itekin törmään valitettavan usein ihmisiin, joita ärsyttää toisen hyvätuulisuus ja positiivisuus. En voi käsittää miten sellainen voi edes ärsyttää! Oon ite ainakin erittäin iloinen jos huomaan että muilla menee hyvin. Siitä saa positiivista energiaa ja tulee heti paremmalle tuulelle 🙂 Ja kuten sanoit, tilannetajuttomuus on sitten asia erikseen..
Mukavaa alkanutta viikkoa sulle 🙂
Voi kuule samoin! Oot itse sellainen esikuva et huh huh <3 Ja ehkä me tehään jotain oikein kun me ei ymmäretä tollasta asennetta? 🙂 Ehkä meissä on ajatusmaailma kohillaan jos saadaan energiaa siitä että muilla menee hyvin.
Ihanaa viikonalkua ja -jatkoa sinne takaisin <3
Kiitos, ihana postaus! <3
Hassua, että meidän yhteiskunnassa on enemmänkin normi olla pahalla päällä ja valittaa turhasta kuin olla näkyvästi iloinen 🙂 Tunnistan kyllä senkin, että jos itsellä on joskus tosi huono päivä, joidenkin tuntemattomien kovaääninen nauru ja iloisuus saattaa harmittaa, koska se tuntuu vain korostavan omaa huonoa fiilistä. Yleensä kuitenkin ilo tarttuu, eikä mun mielestäni kenenkään ikinä pidä piilotella iloaan siksi, että se saattaisi ärsyttää jotain toista.
Kiitos sulle suloinen kommentista!<3
Joo jotenkin harmittaa tuo oletus, että on tavallisempaa olla huonolla tuulella kuin iloisella. Mutta ei se kai muutu muulla kuin tiedostaa se ja koittaa kääntää tuo normi ainakin omalta osalta ympäri.
Mahtavaa maanantaita sinne! 🙂
Niin hyvä kirjoitus Saranda! Ja niin totta, olen myös itse törmännyt samaan. Iloisuus ja positiivisuus leimataan helposti naiiviudeksi. Se jos jokin on naiivia. Ihanaa viikkoa!
Kiitos Mari <3 Ja hyvin sanottu ! Tota voisin itekin käyttää seuraavan kerran kun sanotaan naiiviksi. 😉 Ihan mahtavaa viikkoa sullekin!