Voi miten ihanaa meillä oli viikonloppuna Malmin lentokentällä. Vein poikaystäväni lennättämään pienkonetta, mikä siis on ollut hänen yksi pitkäaikaisimmista haaveista. Lahjaidean kekkasin Elämyslahjoista ja firmana toimi Kevytilmailu ry.
Takki Object / Housut H&M (kirpparilta ja parhaat farkut, jotka omistan!) / Kengät Pieces / Aurinkolasit Prizrenistä, Kosovosta
Vastassa meitä oli pieni joukko todella ystävällisiä Kevytilmailun klubilaisia, jotka olivat tulleet viettämään leppoisaa vapaapäivää joko itse lentäen tai harrastuskavereita treffaten. Kahvin ja pullan ääressä kuulimme perustietoja kevytlentokoneista ja lentämisestä. Lyhyen briiffin jälkeen poikaystäväni pääsi lentämään kahdestaan ohjaajan kanssa ja mä jäin kiitoran tuntumalle kuvailemaan. Oli muuten harvinaisen kylmä päivä.
Reilu puolen tunnin jälkeen kone laskeutui maahan, ja poikaystäväni oli täynnä innostusta, adrenaliinia ja ”Mä niiin tuun tänne uudestaan!” -lupauksia.
Malmin lentokenttä, kaikessa vaatimattomuudessaan, on mun mielestä yksi kivoimpia paikkoja mitä Helsingissä on. Nuorempana, kun ensimmäiset kaverini alkoivat saamaan ajokortit, oli tosi siistiä ajaa sinne ja katsella lentokoneita. Viime kesänä kokoonnuimme siellä kuumailmapallolentoa varten.
Vuonna 2016 Helsingin kaupunki kuitenkin lakkauttaa lentokentän toimminnan ja alkaa rakennuttaa alueelle asuintaloja. Sen enempää en ole aiheeseen, kolikon molempiin puoliin, perehtynyt, mutta intuitiivisesti tuntuu tosi pahalta kaikkien ilmailuharrastajien ja kentällä pyörivien yritysten puolesta. Olen myös ymmärtänyt, että ympäristön luonto on monille lenkkeilijöille ja hiihtäjille iso henkireikä.
Pitäänee siis lentää itsekin pientä konetta kun siihen on vielä mahdollisuus! Ja jos pari kaupungin päättäjää uskaltaisi tulla kytiin, voisin näyttää paikkoja Helsingissä, missä on metsää ja peltoa, ja jonne voi yhtä hyvin myös rakentaa lisää taloja. Just saying.
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Saranda
2 vastausta aiheeseen “Rakkautta ilmassa”
Olen aina lukenut sun postauksia mutta nyt kommentoin ekaa kertaa 🙂 Hienoa että blogisi kasvaa hiljaa mutta varmasti ja sinä sen mukana, Saranda.
Mukavaa syksyä!
Oi kiitos paljon ja sinne kans! 🙂