Kategoriat
Perhe & Ihmissuhteet

Raha huolettaa ja yksin ultrassa – näin korona on vaikuttanut meidän perheeseen

Kivaa lauantaita, kaverit. Mitä teille kuuluu? Millaisia viikonloppusuunnitelmia teillä on? Vai kuulostaako tuollainen kysymys lähinnä kettuilulta nyt? 😀

Mulla on pääosin hyvä fiilis, koska kevät on alkanut näyttämään vahvoja merkkejä itsestään ja ennen kaikkea siksi, koska toissapäivänä sain nähdä yhden akrobaattisen vekkulin ultraäänimonitorista, jolla oli kaikki paremmin kuin hyvin.

Onhan vallitseva tilanne ottanut pannuun myös allekirjoittaneella. Pysyn positiivisena ja Elan ansiosta myös järjissäni, kun kotipäivissäkin on rutiinia, mutta moni aikaisemmin itsestäänselvänä pidetty asia on viety (tiedän, syystä) pois. Meidän tilanne on varmasti keskivertoa parempi, sillä olemme kahden aikuisen talous ja molempien työt tehtävissä etänä, mutta yrittäjänä alkaa pikku hiljaa vaikuttamaan siltä, että kohta ei ole töitä, mitä tehdä etänäkään. Muistatteko, kun kerroin, että aion nyt kevään ja kesän aikana säästää äitiyslomaa varten? No se suunnitelma on kaatunut ja rehellisesti nyt keskitytään tämän hetkisen talouden hallintaan.

Olin kovasti toivonut, että saan äitiyslomalla höllätä enemmän ja tehdä töitä vähemmän, mutta tällaista se yrittäjyys kai on. Tehdään duunia kun on ja ei tehdä kun ei ole, henkilökohtaisista elämäntilanteista huolimatta…

Kuten sanoin, tilanne on monilla paljon hurjempi, mutta oma talous on kuitenkin oma talous ja se tietysti mietityttää varmasti meitä monia.

Mutta vähemmän huolestuttavimpiin aiheisiin, nimittäin siihen niskaturvotusultraan! Oli todella ihana nähdä tosiaan yksi liikkuvainen, avaruusolion näköinen jälkikasvuni sikiöseuolonnassa. Siellä se kiereskeli ympyrää, venytteli, vilkutti, jumppaili… Ihan erilainen kuin oma isosiskonsa, joka ultrissa lähinnä nieli lapsivettä ja imeskeli vuoron perään omia varpaitaan. (Saa uskomaan, että ultravideot antavat aika totuudenmukaisen kuvan lapsesta myös kohdun ulkopuolella, nimittäin Ela tykkää vieläkin vain chillailusta ja varpaiden maistelusta.)

Oli tosi kummallista nähdä monitorissa jonkun liikkuvan niin paljon ilman että tunsi itse pienintäkään liikettä vatsassa. Ennen kaikkea tunsin koko puolituntisen ajan ja tunnen edelleen oloni niin onnekkaaksi, kun saan kokea tämän kaiken jo toisen kerran.

Iloisista uutisista huolimatta mua harmitti, että koronatilanteen takia puolisoa ei päästetty ultraan mukaan. Tiedetään, monissa maissa puoliso ei pääse synnytykseenkään: näin kävi rakkaalle ystävälleni Adamalle, joka synnytti ihanan tyttövauvansa alkuviikosta ilman miestään Virossa. <3 Tätä ultraa on kuitenkin odotettu siitä lähtien, kun tikkuun ilmestyi kaksi viivaa ja se olisi ollut taianomaista kokea yhdessä. Ja etenkin miehille ultrat ovat konkreettisia virstanpylväitä raskaudessa. Edelleenkin tiedetään, tälle on hyvä syy mutta kyllä saa silti harmittaa. Tällä hetkellä raskaus on mulle about elämäni toiseksi tärkein asia ja olisi mukava kokea se ”normaalilla” tavalla. Neuvolalääkäriaikakaan ei tunnu löytyvän, vaikka lääkärintarkastuskin kuuluu normaalin raskauden seurantaan…

Muuten korona on näkynyt meillä molempien aikuisten etätöissä ja aluksi sen jännittämisessä, että miten saamme arkipäivät sujumaan niin, ettei kummankaan pää hajoa etäilyyn. Mulla on itselläni kurja tapa pyytää Ferhatia tekemään kaikkea kun se on kotona, vaikka hän olisikin töissä. ”Rakas voitko kattoo Elaa sillä välin kun… Rakas voitko nopee viikaa nää pyykit… Rakas etkö voisi mitenkään lopettaa noi työt vähän aikaisemmin ja tulla tähän sohvalle loikoilee?” Ehkä koska oma työ sallii tietyn joustavuuden ja mulla ei itselläni ole ongelmia keskeyttää työntekoa kotitöiden takia, alitajunnassa odotan sitä myös toiselta. Mutta Ferhat antoi mulle ensimmäisen viikon jälkeen ihan hyvän arvosanan ja en kuulemma pyytänyt iiihan liikoja…

Uimahalliin on tosi kova ikävä, raskaana kun uinti on ollut ainoa säännöllinen liikuntamuoto. Nyt olemme vaunulenkkeilleet Elan kanssa ahkerasti, mutta ehkä pitäisi lopettaa laiskottelu ja aloittaa taas ihan oikea juoksu myös. Vihdoin kun sää ja aika sen sallisivat. (Enpä kuitenkaan aloita.)

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

10 vastausta aiheeseen “Raha huolettaa ja yksin ultrassa – näin korona on vaikuttanut meidän perheeseen”

Huh, kyllä on niin vahvasti myötätunto kaikkia yrittäjiä kohtaan! Voin vain kuvitella miten raskasta on murehtia omasta toimeentulosta, varsinkin jos on perheellinen :/

Olisi tosi mielenkiintoista, jos kirjoittelisit enemmänkin aiheesta raskaus ja korona. Meillä oli haaveissa nyt ottaa kierukka pois ja alkaa yrittämään toista lasta, mutta vähemmän yllättäen poisottoaika peruttiin. Vähän tuntuu siltä, että tällaista asiaa ei ”saisi” surra kun moniin korona vaikuttaa monin kerroin pahemmin, mutta kyllä se vaan surulliselta tuntuu, sillä nimenomaan toivottiin mahdollisimman pientä ikäeroa lapsille. Ja terveyskeskuksessa suoraan sanottiin, että ei kannata elätellä toivoa että ihan heti pääsisi. No nyt ollaan mietitty, pitäisikö se käydä ottamassa pois yksityisellä (jos sekään edes onnistuisi), mutta toisaalta pelottaa raskaus tässä vaiheessa. Etenkin terveydenhuollon resurssien takia (Husin alueella vieläpä ollaan), mutta myös siten, että miten mahdollinen mun sairastama koronainfektio voisi vaikuttaa sikiöön. Niin olisi tosi hienoa lukea, toimiiko teillä äitiysneuvola miten hyvin, saatteko aikoja normaalisti jne.

Tilanteesta huolimatta toivon tosi paljon iloa ja onnea teidän odotusaikaan ja kevääseen. Ajattelepa sitä iloa kun Ela voi jossain vaiheessa tunnustella pienokaisen potkuja masun läpi… 😊

Hei kiitos postausideasta. 🙂 Meillä on seuraava neuvola-aika 30.3. ja voisin hyvinkin kirjoittaa sitten sen jälkeen omia fiiliksiä tästä!

Lähtökohtaisesti oon rennoin mielin koska ei ole tarpeeksi näyttöä että korona olisi siirtynyt sikiöön tai vaikuttanut raskauteen. Mutta toki se että ei ole näyttöä ei automaattisesti tarkoita, että asia olisi näin. Mutta jotenkin olen positiivisin mielin koska muitakaan merkkejä ei ole (vielä). Neuvolan toimivuutta pitää nyt tarkkailla, toivon yli kaiken että heillä olisi tarvittavat resurssit normaalin seuraantaan…

Oon tosi pahoillani että teidän aika peruttiin! Todella ikävää. Itse menisin yksityiselle, jos sieltä saa ajan ja jos ajatus tuntuu vieläkin hyvältä. Ainakin itelleni harmitus siitä että aika peruttiin olisi merkki siitä että asiaa todella tahtoo. 🙂 Ja uskon koko sydämelläni että siihen mennessä kun teidän beibi syntyy, korona on historiaa vain!

Kiitos ihanasta kommenttistasi. <3 Mäkin odotan sitä hetkeä niin kovasti. 🙂

Tsemppiä teillekin mihin ikinä päätökseen päädyttekään. <3

Vastaa

Kiskaisin kaksi viikkoa sitten langoista ja poistin kierukan itse! Syväkyykkyyn ja sormet emättimeen. Kokeile napukkaa ja lankoja. Ota hyvä ote ja vedä pitkän uloshengityksen aikana. Avot! Ilmaista ja nopeaa.
Kätilökollegoinen kesken hoidetaan raskausyritykset näin!
Jos sulla on rempseä puoliso tai kaveri niin pyydä sitä. Puhtain käsin!
Kyllä neuvolassa tärkeimmät asiat hoidetaan.

Haha huikeeta. 😀 Mulla ei ole koskaan ollut kierukkaa mutta kuulostaa kivualiaalta! Mutta hyvä jos toimii. 🙂

Vastaa

Täällä mennään vissiin muutaman päivän erolla samoilla viikoilla kuin siellä. Ei asuta pk-seudulla joten toistaiseksi ei ole tullut rajoituksia puolison läsnäolosta, mutta ei ole odotukset kovin korkealla etteikö rakenneultraan mennessä olisi kielletty puolison läsnäolo ultrassa. (Mitä nyt koulutukseni puolesta ja tilannetta seuranneena olen päätellyt tilanteen kehittymisestä.) Kyllähän se harmittaa, jos näin käy, vaikka ajattelen että parempi olisi kieltää kaikki ylimääräinen jo nyt myös täällä meillä ja sen hyväksyn ilman muuta. Neuvola-aikoja ei ole ainakaan vielä peruttu, ensi viikolla vuorossa lääkäri. Saas nähdä miten käy! Odotan esikoistamme, ja erityisesti miehelle neuvolakäynnit ovat olleet todella tärkeitä. Jos voisin niin lähettäisin hänet sinne itseni sijaan, koska minulle ultra tai neuvolakäynnit eivät ole kovin maagisia. Lasta kyllä odotan kovasti saapuvaksi😂 Harmitus näistä asioista on täysin sallittua. Olemme joutuneet todella lyhyessä ajassa luopumaan monesta itsestään selvänä pidetystä asiasta, ja se ei aina ole ihan helppoa. Tärkeää on se, että aikuisina ihmisinä pystymme hyväksymään asian ja toimimaan ohjeiden mukaan tunteistamme huolimatta. 🙂

Paljon onnea raskaudesta! <3 Sulla on kyllä ihailtava asenne tähän kaikkeen. 🙂

Ja vitsi harmittaa teidän puolesta jos puoliso ei pääse rakenneultraan, toivottavasti tilanne muuttuisi paremmaksi siihen mennessä mutta vaikuttaisi kyllä ettei… Varautuminen auttaa mun mielestä kovasti, ite luettiin vaan edellisenä päivänä HUS:in sivuilta ettei puoliso pääse mukaan, ei tullut erikseen viestiä tai muuta, joten yllätys oli aikamoinen. Mutta siitäkin selvittiin ja nyt on vaan hyväksyttävä että todennäköisesti rakenneultraankin mennään yksin.

Ymmärrän tosi hyvin että ensimmäisen raskauden kohdalla kaikki on astetta ”spessumpaa”, siksi harmittaa teidän puolesta jos mies ei pääse rakenneultraan. <3 Onneksi pääset neuvolalääkärille ja ilmeisesti on normaali seuranta muutenkin. 🙂 Kovasti tsemppiä!

”Olemme joutuneet todella lyhyessä ajassa luopumaan monesta itsestään selvänä pidetystä asiasta, ja se ei aina ole ihan helppoa. Tärkeää on se, että aikuisina ihmisinä pystymme hyväksymään asian ja toimimaan ohjeiden mukaan tunteistamme huolimatta.” Siis niin, NIIN hyvin sanottu! <3

Vastaa

Mahtavaa että ultrassa oli kaikki hyvin! 🙂 Olisi kyllä itsellekin kova paikka jos mies ei pääsisi mukaan ultriin jne, tai synnytykseen.. olisi ihan kamalaa (vaikka sanomattakin selvää että ymmärrän miksi näin on). Toivottavasti saatte myös neuvolalääkärille ajan pian – neuvolassakin ollaan varmaan tiukilla resurssien kanssa 🙁 Jostain luin vähän aikaa sitten että tuleekohan Suomen väkilukuun yllättävä nousu noin yhdeksän kuukauden päästä kotikaranteenin tuloksena.. saas nähdä 😀

Kiitos tuesta. <3 Joo neuvolallakaan ei ole helppoa, monien aikoja on peruttu joten ei ihmekään jos uusia ei ole ollut antaa. Mut vitsi vie, kauhistuttaa ajatus jos en pääse ollenkaan lääkärille kun päässä on iskoutunut uskomus et sinne vaan KUULUU mennä raskauden näillä viikoilla. 😀

Hahha syntyvyysbuumi tai sitten avioerobuumi… 😀

Vastaa

Ihana, että kirjoitit tästä! Nyt voin kans purkaa mun äärimmäisen pahaa mieltä siitä, että viikon päästä koittavaan rakenneultraan ei pääse tuleva isä katsomaan esikoistamme! Mulla on niin tajuttoman paha mieli tästä, että sitä ei voi edes sanoin kuvailla… eilen kun sain tietää tästä, niin itkin varmaan 3h putkeen. Ja joo ymmärrän, että kaikki joutuu tekee uhrauksia nyt, mutta silti.. kunhan vaan sitten synnytykseen pääsis isäkin mukaan, että jos tää tilanne kestäis ties kuinka pitkään.. toivotaan, että ei<3 ja tsemppiä sinne! <3 🙂

Voi ei, oon tosi pahoillani! Ymmärrän itkun ja harmituksen ihan täysin. 🙁 Enkä keksi mitään lohduttavaa sanottavaa! Rakenneultrakin on niin tärkeä ja tottakai sitä toivoo niin itsensä takia kuin puolisonkin että molemmat päääsevät paikalle…

Toivottavasti kätilö on mukava ja unohdat siinä hetkessä puolison poissaolon, näin kävi mulle kun keskityin lopulta vaan kattelemaan sitä pientä tyyppiä. <3

Tsemppiä sinnekin, oot ajatuksissani!

Vastaa

Kommentoi