Kategoriat
Yhteistyö

Onko vauvamme vegaani?

Kaupallinen yhteistyö: Piltti

Hehe naurattaa otsikon paradoksi, sillä vauvahan tarvitsee äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta yhteen ikävuoteen saakka. Eli vegaanivauva olisi sikäli kumma (ja kasvulle huono) juttu.

Toki Ela (9kk) juo äidinmaidonkorviketta kun imetys oli mitä oli, mutta muuten hänkin syö kotona vain vegaanista kasvisruokaa. Kun aloitimme soseet viisi kuukautta sitten, saimme lähetteen toiveestamme ravitsemusterapeutille, jossa vihdoin kävimme pari viikkoa sitten. Ela on syönyt hienosti ja terapeutti allekirjoitti, että meillä on oikein hyvät valmiudet ja tietotaidot syöttää Elalle monipuolista ja ravitsevaa kasvisruokaa niin nyt vauvana kuin sen jälkeenkin. Toki B12 ja jodia on otettava purkista sitten yhden ikävuoden jälkeen ja kun siirrymme äidinmaidonkorvikkeesta kauramaitoon, on varmistettava, että kauramaitoon on lisätty kalsiumia.

Kiinnostaako teitä muuten Elan ruokapäiväkirja, mitä vegaanivauva (hihi taas tää sana) päivän aikana syö?

Meillä on syöminen sujunut aina tosi hyvin, kahta haastetta lukuun ottamatta. Yksi on se, että olemme Elan kanssa niin paljon liikenteessä, että joudun aina pohtimaan ruoan säilyvyyttä. Pitkään hain sitä, että missä menee valmisruokien antamisen raja (lähinnä taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta), kunnes päätin karkeasti, että kotona Ela saa syödä kotiruokaa ja kodin ulkopuolella valmista. Valmispurkkeja on helppo kuljettaa ja tietysti avaaattomina ei tarvitse miettiä niiden säilyvyyttä.

Toinen haaste on se, että en syötä Elalle tarpeeksi hedelmiä ja marjoja. Se johtuu siitä, että syön niitä itsekin hävettävän vähän ja siksi unohdan tarjota niitä hänelle. Vihanneksia ja palkokasveja on helpompi valmistaa Elalle siinä samalla kun itselleenkin, mutta hedelmät ja marjat jäävät liian helposti pois.

Molempiin haasteisiin ollaan saatu helpotusta suomalaisten ruokabrändistä Piltistä. Piltin purkit ovat tismalleen sen kokoisia, mitä Ela yhtenä ateriana syö, niitä on helppo kuljettaa (eivätkä ne ihme kumma mene rikki, vaikka Ela viskoisi niitä sinne tänne pöydistä alas) ja makuvaihtoehtoja on niin runsaasti, ettei makuihin ehdi kyllästyä. (Ja jos Ela osaisi puhua, hän varmasti lisäisi tähän vielä että ja ne maistuu paremmilta kuin mikään mitä äiti yrittä keittiössä väsätä. Kiitti, Ela.)

Piltin Pohjoisen Maut -hedelmä- ja marjasoseet on nimenomaan ne, mitä meillä kuluu paljon. Nissä ei ole mitään lisättyä sokeria tai mehutiivisteitä. Makuvaihtoehdot ovat Metsämarjainen (4kk), Punaposki (4kk), Ruusunmarjainen (4kk), Luumua (4kk), Prinsessa (5kk) ja Marjaisat palat (8kk). Myös tuttujen makujen reseptejä on uudistettu entistä terveellisemmäksi.

Voin rehellisesti sanoa, että Ela rakastaa kaikkia Pohjoisen makuja. Etenkin Marjaisat palat, jossa on omenasattumia, on kova hitti. Ne ilmeisesti tuovat hänelle lohtua kipeisiin ikeniin.

Kaikki Piltin lasipurkeissa olevat soseet suunnitellaan ja valmistetaan Turussa täysin hiilineutraalisti: tehtaalta ei toimiteta jätettä ollenkaan kaatopaikalle. Me kierrätämme Piltti-purkin heittämällä lasipurkin lasinkeräykseen ja kannen metallikeräykseen. (Paitsi että nyt olen säästänyt kymmenisen kappaletta viedääkseni ne eräälle tutulleni taideprojektia varten. Kierrätystä sekin!)

Muutamat maut löytyvät myös kätevässä neljän purkin pakkauksessa, jotka on suunniteltu yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, ja joista Piltti lahjoittaa jokaisesta myydystä
pakkauksesta 5 senttiä Mannerheimin Lastensuojeluliitolle.

Soseiden lisäksi Piltin uutuudet Puffit menee meillä kokoajan. Ne on tähden ja lastun muotoisia välipalanaksuja, joissa ei myöskään ole lisättyä sokeria tai suolaa. Ne sisältävät kuivattuja hedelmiä ja vihanneksia, vehnää, kauraa ja riisiä. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa: banaani-vadelmapuffit (8kk), josta Ela on jo päässyt mielin määrin nauttimaan ja pian päästään korkkaamaan porkkana- ja tomaattipuffit (10kk). Puffit on pakattu uudelleensuljettavaan pakkaukseen, joka pitää naksut kokonaisina ja tuoreina, ja pakkaus on täysin kierrätettävä.

Piltin Pohjoiset maut -soseiden avulla ollaan onnistuttu myös ravitsemusterapeutin mukaan täydentämään Elan riittävän hedelmien ja marjojen saantia, hänen äitinsä kun on hieman laiska roudaamaan helposti pilaantuvia (ja okei, kamalan kalliita) tuoreita marjoja kotiin. Vegaanisella ruokavaliolla jatketaan muutenkin, se on ollut meille luontevaa ja helppoa, ja mitä emme itse jaksa tehdä, kaupan hyllyt kyllä auttavat.

Onko siellä joku muukin, jonka lapset syövät lähinnä kasvisruokaa kotona?

Kuvat otettu Redin lastenhoitohuoneessa. Normaalisti käytän lasten lusikkaa, mutta tietty unohdin sen tällä(kin) kertaa kotiin ja kävin lainaamassa Redin Espresso Housesta aikuisten teelusikan. <3

SARANDA

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

16 vastausta aiheeseen “Onko vauvamme vegaani?”

Nyt en tajunnut, siis kyllähän vauva on vegaanivauva, jos syö pelkkää äidinmaitoa (oma maito on tietysti vegaanista ihmiselle..), mutta jos vauva syö korviketta (lehmälle tarkoitettua maitoa), ei hän ole vegaani. Eli pelkästään rintaruokittu vauva on vegaani syntymästään asti 🙂

Mä taas ajattelen että äidinmaito on eläinperäistä (ihminen on eläin), eli ei ole vegaani. 😀 Mutta jos tälle on jotakin virallista tulkintaa josta en ole tietoinen niin asia on toki eri! 🙂

Vastaa

Vegaanius ei ole ruokavalio. Vegaaniudessahan kysymys on siitä, että omilla teoilla yritetään tuottaa mahdollisimman vähän kärsimystä muille.

Eli ei eläintuotteita, koska niiden tuottaminen on siltä itse eläimeltä pois,eläintä hyväksikäyttämällä saatua.

Äidinmaito on tarkoitettu vauvalle, eikä sen tuottamisessa tällöin tietenkään vahingoiteta ketään. Siis äidinmaito on lapselle vegaanista jos äiti on vegaani.jos naisia pakko raskautettaisiin ja otettaisi maito lupaa kysymättä, ei tämä maito olisi vegaanista.
Sinun maito sinun lapselle on. Tietenkin!

Vegaaniudessa on kysymys etiikasta. Se vain näkyy selvimmin ruoassa koska se on kohta missä eläinten hyväksikäyttö on vahvimmillaan.

Aivan, hyvä kommentti. 🙂 Toki postauksen asiayhteydessä tarkoitin vegaanista ruokavaliota, en veganismia laajemmin, mutta hyvä pointti tuo että jos lähtökohtana on etiikka ja eläinten oikeudet, niin ei oma äidinmaito ole millään tavalla ristiriidsssa tai “ei-vegaanista”. 😀 En ollut ajatellut sitä näin, kiitos sulle siis kommenttista. 🙂

Vastaa

Hieman asian vierestä, mutta oletteko siis olleet ravintoterapeutilla vai ravitsemusterapeutilla? Ravitsemusterapeutti on siis korkeakoulutettu ja laillistettu ammattilainen, kun taas ravintoterapeutti ei ole suojattu ammattinimike ja periaatteessa kuka tahansa saa kutsua itseään ravintoterapeutiksi.

Apua, hyvä kun kysyit! En tiennyt et niillä on eroa… 😀 Kumpi se sitten on jos saa neuvolalta lähetteen ja tapaaminen on terveysasemalla? 😀 (Paperit on nyt kotona)

Vastaa

Tieto löytyi, se oli ravitsemusterapeutti! 😀 Muokkaan tekstiin. 🙂 Kiitos huomiosta!

Vastaa

Meillä on vieläkin mietinnässä miten tehdään vauvan ruokavalion suhteen, kun itse en syö lihaa ollenkaan ja mies syö aika harvakseltaan punaista lihaa. Hän on kuitenkin sitä mieltä että olisi tärkeää antaa maistaa kaikenlaista 😀 Vauva on maistanut kalaa ja kanaa ja nautaa, mutta uskoisin että pääpaino tulee hänelläkin olemaan kasvisruuassa, sillä sitä syödään koko perheen yhteisillä aterioilla muutenkin. Kohta ajateltiin antaa punaisia linssejä ja kananmunaa hänelle niin voi ainakin kokeilla miten ne sopii mahalle 🙂 Punaisen lihan ostamisesta tulee mulle itselleni jotenkin ihan kamala fiilis…. eikä se kanakaan ole eettisesti kovin paljon parempi vaihtoehto.

No mutta maistaminen ja silloin tällöin syöminen on ihan eri juttu kun päivittäiset ateriat. 🙂 Turhaan podet siitä huonoa omaatuntoa, meillä äideillä kun on tapana tuntea vaikka ja mistä… Varmasti teille löytyy ajan myötä teidän perheelle paras ja toimivin ratkaisu!

Vastaa

Meidänkin vauva on “vegaanivauva”. Osittain pakosta, osittain valinnasta. Lihaa meillä ei syödä muutenkaan ja nyt allergiataipaleen vuoksi ne satunnaisetkin maitotuotteet ja munat on kotoa poissa niin minun kuin lapsenkin ruokavaliosta. Vegaanina onneksi homma toimii aivan yhtä hyvin kuin jos näistä kymmenestä sopivasta ruoka-aineesta jokin olisi liha – jodia ja B12 kuuluu jo nyt ennen yhtä ikävuotta lapsen ruokavalioon juurikin tän rajatun ruokavalion vuoksi.

Munaa ja maitotuotteita antaisin mielelläni lapselle nyt, kun sopivat ruoat ovat muuten niin vähissä, mutta ne kun tuppaavat olemaan ne pahimmat oireiluttajat jo rintamaidon kautta, niin eipä ole kiire kokeilla. Ennen kun me tiedettiin tän syömisen olevan allergioiden rajaamaa, ajattelin lapsen olevan vegaanilla tai vähintäänkin vegellä linjalla, koska se on meidän arvojen mukainen tapa elää. On ollut kiva huomata, että asiaan perehtyneet lääkärit ja ravintoterapeutit ovat kompanneet tässä asiassa, vaikka meidän tilanne onkin vähän haastava. Itsekin olen paljon pohtinut, onko mun ookoo rajata syömistä entisestään eettisistä syistä, kun taustalla on jo terveydellisiä syitä rajata. Ollaan kuitenkin tultu siihen tuloksen yhdessä ammattilaisten kanssa, että tätä tilannetta ei raskas liha ruokavaliossa muuttaisi suuntaan eikä toiseen. Lapselle kun sopii ihan mielivaltaisesti ne, jotka sattuu sopimaan, eikä hänelle sopivia ruokia löytyisi yhtään helpommin lihakunnan tuotteista.

Monipuolinen ruokavalio on aina hyvästä ja tiettyjen ruokien kohdalla ennen yhtä ikävuotta altistaminen on joidenkin tutkimusten mukaan hyödyllistä juuri tulevaisuudessa mahdollisesti puhkeavia allergioita ajatellen. Tää on kuitenkin monimutkainen juttu, sillä tutkimuksia tästä esimerkiksi gluteenin osalta löytyy myös myöhempää altistusta puoltavaan suuntaan (jos on sukurasitetta). Mikään varma juttuhan myöhemmän iän allergioiden kehittyminen ei onneksi ole, vaikka jäisikin jollekin ruoka-aineelle altistamatta. (Mikä on ihanaa, koska muuten Luna eläisi loppuelämänsä karpaloilla ja kvinoalla 😂). Se lisää ainoastaan todennäköisyyksiä ja nekin ovat ruoka-ainekohtaisia. Näistäkin löytyy tosi vähän kunnollista tutkimusta, mutta voisin heittää lohdutusta itsekerätyn tiedon ja ravintoterapeutin kanssa käydyn keskustelun pohjalta, että lihan sietäminen tulevaisuudessa (jos tarve ilmenisi) ei suurella todennäköisyydellä ole ongelma, vaikkei sitä alkuun olisi syönyt. Varhaisella altistamisella monipuoliselle ravinnolle on siis kyllä hyötyjä, en kiellä sitä, mutta turhaa ei kannata stressata yhden ruoka-aineen puuttumisesta, sillä myöhempi ruokavalion laajentuminen tai mahdollisten haasteiden ilmeneminen on onneksi kiinni muustakin kuin vauvana syödyistä ruoista. 😊

Mä ihailen sua niin älyttömän paljon miten oot jaksanut läpi allergiaviidakon ja refluksin! Oot joutunut miettimään niin paljon sellaisia asioita mitä suurimmalla osalla äidistä ei tule välttämättä mieleenkään (esim. mulla). Ja sit sen lisäksi pohdit vielä ruokavalion eettisyyttä – huh, huh, L:n äidillä on kyllä sisua ja sydän paikallaan! <3

Ja aivan mielettömän ihanaa, että tukea ja kannustusta on löytynyt myös ammattilaisten puolella. Meidänkin neuvolaterkkari ja ravintoterapeutit on ollut ihan huikeita. En voisi olla kiitollisempi! Olisi tosi raskasta alkaa puolustelemaan arvoja ja valintoja ammattilaisille.

Ja kiitos tosi paljon tuosta altistamisnäkökulmasta. 🙂 Lohduttavaa kuulla! Mä luulen että Ela saa maistaa sitten esim. isovanhemmilla maitoperäisiä tuotteita ja ehkä joskus jotain lihaakin, time will tell. 🙂

Vastaa

Kiva postaus 😊 Noita samoja tulee paljon tarjottua omalle pojalle. Olisi kiva kuulla Elan päivittäisestä ruokailusta tarkemminkin joo 👌

Kiitos, kiva kun tykkäsit! 🙂 Ja kiva jos teidän poitsullekin maistuu. 🙂 Ja mä pidän toiveesi mielessä, hyvä kun jaoit! Ihanaa alkanutta viikkoa. 🙂

Vastaa

Noi puffit näyttää kivoilta sormi syötäviltä, harmi ettei täältä niitä saa..

Itse en syö punaista lihaa ollenkaan ja Ryan ei syö kalaa kun ei siitä tykkää. Me päätettiin antaa Lukalle monipuolisesti kaikkea ja saa sitten itse päättää myöhemmin jos haluaa jotakin tiettyä välttää/olla syömättä. Itse kävin ravintovalmennuksessa jossa suositeltiin antamaan kaikkea aluksi vaikkei itse söisikään ja vauva tottuu kaikkeen eikä tule sitten yllättäviä vaivoja jos myöhemmin haluaakin syödä vaikka lihaa mitä ei ole aiemmin syönyt. Mutta näin siis meillä ja jokainen tekee miten omalle perheelle on hyväksi 😊 en usko että on vain yhtä ainutta tapaa vaan monta oikeaa valintaa 😊 jännä nähdä miten ne lapsena opitut ruokailu tavat jää päälle vai muuttuuko täysin kun pienet kasvaa.

Puffit on ollut oikeasti tosi käteviä ja musta tuntuu että Elan hienomotoriikka on päässyt ihan uusiin sfääreihin kun se on harjoitellut niiden syömistä. 😀 En malta odottaa, että päästään maistamaan noita kahta muuta makua! Toivottavasti Piltti rantautuisi Ausseihin… 😉

Ja allergiat ja mahavaivat yms. on ainoa asia, mitä pohdin itsekin. Että pitäisikö niitä tarjota nyt “varmuuden vuoksi” että altistuisi niihin ja voi sitten itse syödä hyvällä voinnilla myöhemmin. Mutta samaan aikaan jotenkin periaatteeni ei anna myöten. 😀 Enkä ole edes tutkinut asiaa tarpeeksi että milloin on sitten liian myöhäistä altistaa. Koska meistä on ihan ok, että kyläilessä Ela syö just sitä mitä tarjotaan mutta onko se silloin (esim. vuoden tai kahden päästä) sitten liian myöhäistä…

Vastaa

Kommentoi