Joskus mietin että bloggaamista narsistisempaa harrastusta tai ammattia ei ole. Varsinkin lifestyle-blogien sisältö pyörii pitkälle bloggaajassa ja hänen elämänsä ympärillä – oma blogini mukaan lukien. Usein pohdin myös sitä että onko bloggaaminen jotenkin pinnallista ja voisinko siihen käytetyllä ajalla tehdä jotakin merkityksellisempää.
Olimme äitini ja siskoni kanssa eräässä eläinten suojelupuistossa noin parin tunnin ajomatkan päästä Melbournesta. Koaloiden ja dingojen keskellä tuli tietysti mieleen ottaa asukuvat. Muutaman ruudun jälkeen blogin pinnallisuus palasi mieleeni – olisinko kuvaamiseen käytetyn ajan voinut hyödyntää esimerkiksi eläimiin paremmin tutustumiseen tai enemmän läsnä olemiseen?
Kai bloggaaminen on meille useimmille eräänlainen itseilmaisun keino ja pinnallisuuden aste riippuu niin blogin sisällöstä kuin siitä, miten pinnallisuuden määrittelee. Kaikki eivät välttämättä halua avata julkisesti elämän syvimpiä salaisuuksia tai ottaa yhteiskunnallisiin aiheisiin kantaa mikä on täysin ymmärrettävää. Jollekin on helpompaa kirjoittaa meikeistä, ravintoloista ja päivän asusta – vaikka se olisikin otettu keskellä viidakkoa. Minäkin laitan joka päivä rajan sille mitä kirjoitan tänään, jolloin lopputulos voi olla hyvinkin pintapuolinen.
Vähän ”syvällisempiä” ajatuksia kuitenkin tähän päivään:
– viikot ovat olleet täynnä tunteita, josta yksin vahvemmista on ollut suru
– paloin viikko sitten maanantaina rannalla aika rajusti – päätin ensin etten kirjoita siitä blogiin ettei lukijat pidä minua vastuuttomana mutta hitto vie, levitin rasvaa koko keholle kolme kertaa. Oon potenut pahaa morkkista siitä asti vaikkei ihoon enää satukaan (muutamana yönä en saanut edes nukuttua…)
– nykyinen sijaintimme on Byron Bay jossa puolestaan olen ollut tietyssä zen-tilassa ja arvostanut sydämeni pohjasta jokaista hetkeä
– tapasimme eräässä Melbournen kahvilassa yhden miehen joka tunnisti meidät albanialaiseksi ja oli itsekin Kosovosta kotoisin. Lyhyen juttutuokion jälkeen selvisi että hän tuntee isoisäni ja että oli tavannut hänet viimeksi juuri siinä samaisessa kahvilassa missä sillä hetkellä istuimme. Vajaa viiden miljoonan ihmisen kaupunki ja tällainen ”sattuma”…
Mitä mieltä olette, onko bloggaaminen pinnallista?
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
20 vastausta aiheeseen “Onko bloggaaminen pinnallista?”
Pinnallisuus riippuu paljon siitä miten kirjoittaa. Omaa blogiani krjoitan ihan puhtaasti omista lähtökohdistani ja niistä aiheista mitkä milloinkin minua kiinnostavat. Tämä on varsin itsekästä, mutta ei ehkä kaikin puolin pinnallista, vaikka blogin alun perin perustinkin säästääkseni mieheni kuuntelemasta mun vatvomista eri asioista. Kaikki sosiaalisuus mitä blogin puolelle on hiljalleen kehittynyt on vaan positiivista lisää. Olen joka kerta yhtä ilahtunut, kun näen, että tekstejäni on luettu, niistä on tykätty tai jopa kommentoitu ja jotakuta on kiinnostanut samat aiheet.
En pitäisi sun blogia pinnallisena, vaan pikemminkin rehellisenä. Blogin kautta susta välittyy kuva ihmisestä, joka on kokonainen, sekä kevyitä että syvällisiä ja joskus raskaitakin aiheita pohtiva nainen. Ihanaa päivää sinulle <3
”Vaikka blogin alun perin perustinkin säästääkseni mieheni kuuntelemasta mun vatvomista eri asioista.” Haha, tää pisti hymyilyttää. 😀 Tai koko sun kommentti oikeastaan! <3 Tosi kiva kuulla että on välttynyt tuollainen kuva ja ajettelen susta ihan samaa. 🙂 Kivaa viikonloppua sinne ihana. <3
Mietin tätä samaa tosi usein (varsinkin nyt kun kirjoitin synttäreiden kunniaksi ihan vaan itsestäni ja varustin postauksen hurjan monella kuvalla omasta naamasta :D). Mutta kyllä se bloggaaminen voi olla niin paljon muutakin.
Minä aina ajattelen sen sellaisena asioiden raapusteluna. Onhan minulla muistivihkoja minne kirjoitan päiväkirjamaisesti syvällisemmin. Blogi taas on sellainen kaiken ylimääräisen ulkoistamista omasta päästä. Juuri sellaisia turhamaisuuksia ja hölmöjäkin juttuja. Saa ne sitten pois mielestään, jotta voi keskittyä OIKEISIIN asioihin. Sellaisiin oikeasti tärkeisiin. 🙂
Ihana suhtautuminen bloggaamiseen. 🙂 Ja pitää mennä lukemaan sun synttäripostaus! Paljon onnea! <3 🙂
Minusta pinnallisuuskaan ei ole negatiivinen asia. Toiset haluavat blogeilta syvällisempää pohdintaa, ja toiset inspiraatiota kevättakin ostoon (näin niinkuin karrikoidusti). Kaikille on tilaa 🙂
Sun blogi on niin inspiroiva ja symppis <3
Aivan älyttömän hyvin sanottu! 🙂 Kiitos tästä ja kiitos viimeisestä lauseesta. <3 Laittoi automaattisesti hymyilemään. 🙂
On.
Kiitos kommenttistasi. 🙂 Kaikki mielipiteet on tervetulleita!
Mä pohdin näitä samoja asioita usein. Tai lähinnä just sitä, että onko siinä mitään ”järkeä” olla koko ajan postaamassa jotain blogiin tai Instagramiin. Nää ajatukset vähän aaltoilee, joten välillä oon sitä mieltä ettei siinä ole mitään järkeä ja sit taas välillä mietin, ettei siinä tarvitsekaan olla järkeä. 😀 Välillä pelkään just sitä, että bloggaamisen takia ihmiset leimaisi mut jotenkin pinnalliseksi tai julkisuushakuiseksi tms, koska ne ei oo koskaan olleet mun syitä blogata. Mut ehkä mun blogin aihepiirit on sellaisia, ettei mun blogia kuitenkaan voi ”pinnalliseksi” sanoa. 😀 Ja samaa mieltä oon kyllä sunkin blogista! <3
Samaistun suhun täysin! Vaihtelee fiilikset itellänikin tosi paljon. Esimerkiksi kun kirjoitin tään postauksen, olin 80% varma että lopetan bloggaamisen ja alan tekemään elämälläni jotain fiksumpaa ja sitten seuraavana päivänä kun julkaisin postauksen olin ihan et tääh, mitä oon oikein ajatellut. 😀 Tää on parasta ja antoisinta ikinä!
Sun blogi on todellakin kaikkea muuta kuin pinnallinen – se on lämmin, monipuolinen ja aito. <3 🙂
Lohduttavaa kuulla, että muillakin on näitä samoja pohdintoja! 🙂 Ja sä et saa lopettaa bloggaamista ikinä!
Kiitos taas ihanista sanoista, ne tekee aina niin iloiseksi. Oon samaa mieltä sun blogista <3
Hyvää pohdintaa! Kieltämättä pohdin usein työssäni samaa, vaikka en bloggari olekaan. On etuoikeutettua saada tehdä jotain, mistä nauttii. Kuitenkin, kuten itsekin kirjoitat, kaikkeen kuuluu myös se syvällisempi puoli, joka tekee mielestäni asioista merkityksellisempää. Ehkä tasapaino tässäkin ratkaisee. Kiitos, kun kirjoitat! Blogiasi on ihana seurata!
Kiitos valtavasti sydäntälämmittävästä kommenttista. <3 🙂 Ihan huippua jos teet työksesi sitä mitä tykkäät! Oon tosi iloinen sun puolesta. 🙂
Mun mielestä niistä pinnallisistakin aiheista, kuten vaikka nyt meikeistä, voi kirjoittaa varsin asiapitoisestikin ja silti viihdyttävästi. Sellaisia luen itse mieluiten.
Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin onhan niitä sellaisiakin blogeja, joissa on 20 kuvaa bloggaajasta itsestään, tämän vaatteista ja olohuoneen asetelmasta ja tekstinä suunnilleen ”Tänään oli keskiviikko. Ihanaa!” (sinänsä pelkkiin valokuviin keskittyvät blogit voi olla myös ties kuinka antoisia, mutta jos kohteena on aina me, myself and I, niin epätodennäköisimmin näin on.)
Erinomainen pointti! Se on mun mielestä tosi hyvä taitolaji jos osaa kirjoittaa ”tavallisista” asioista fiksusti. 🙂 Mäkään en jaksa kauheasti seurata täysin kuvapainotteisia blogeja (ellei blogi oli varsinaisesti valokuvausblogi), mulle riittää Instagram siihen. 🙂
Varmaan riippuu niin blogista ja bloggaajasta. Sun blogi ei kyllä tunnu yhtään pinnalliselta, päinvastoin. Sulla on hienoja pohdintoja ja saan monesti inspistä sun jutuista <3!
Ihana olet. <3 Ajattelen ihan samaa susta! Oon niin onnellinen että ollaan (virtuaali)tutustuttu. 🙂
Niin minäkin <3, olet ihana ja niin inspiroiva tyyppi :)!
Pakko kyllä myöntää, että en oo ikinä pohtinut bloggamista tuolla tavalla. Oon aina kirjoittanut melko ”aiheblogia”, vaikka aina käsitellyt omaa elämääni (matkablogi, sitten inttiblogi ja nykyään kerron minimalistisesta ja ekoelämäntyylistä), joten asukuvia ei kovin paljoa ole tullut kuvattua. Sen lisäksi, että blogi toimii itsensä ilmaisemiskeinona, siinä karttuu kirjoittamisen ja valokuvaamisen taidot, mitä en itse ainakaan pidä huonoina taitoina. Omalla blogilla haluan antaa vinkkejä ihmisille, jotka haluaisivat elää ekologisemmin ja vähemmän jätettä tuottavana, mutta eivät oikein tiedä, miten toteuttaa tavoitetta. Näin bloggaaminen kyllä pinnallista touhua ole 😀 eräälle bloggaajakaverilleni, joka kirjoittaa paljon kosmetiikasta, sanoin, että mun mielestä on parempi kuulla tuotteista käyttökokemuksia ennen kuin mennä ostamaan kaupasta ilman mitään tietoa, millainen tuote on. Monesti luen käyttökokemuksia eri bloggaajilta ennen kuin uskallaudun ostamaan itse 🙂
Tosi hyvä kommentti! On ihan tutkittu juttu että iso osa ihmisistä hakee tuotetietoja ensin blogeista ennen ostospäätöstä eli aika suuri vastuu meillä. 🙂 Kiitos blogisi linkkaamisesta, pitää mennä tutustumaan siihen. <3