Jokainen viikko ja aamu voisi alkaa tällä tavalla: hyvin levänneenä, pari asteen pakkasella, auringonpaisteella ja kuumalla take away -teellä. (Vanha minä ois muuten aivan varmasti ottanut kaakaon. Kermavaahdolla ja suklaasiirapilla.)
Täytyy sanoa, että nyt myöhäissyksystä arvostan tosi paljon kaikkia katusoittajia, kun ne jaksaa seistä ja rimputtaa soittimiiaan kylmässä viimassa tuntikausia. Katusoittajat piristää mun päivää aina tosi paljon ja tekee siitä ohikiitävästä kävelyhetkestä erikoisen. Eikä mua haittaa ollenkaan antaa niille pari kolikkoa kiitokseksi.
Muistakahan muutenkin nauttia niistä yksittäisistä hetkistä, vaikka edessä tai takana olisikin stressava päivä. ”We dont remember days, we remeber moments” lukee jääkaappini magneetissa. Ja kuinka oikeassa jääkaappini onkaan.
2 vastausta aiheeseen “Monday morning”
Mun maannataita piristi ainakin tää uus kirjoitus!:) Kiitos siitä!
Oon samaa mieltä katusoittajista. Ne on aivan liian aliarvostettuja. Parhaimmillan ne luo ihanaa tunnelmaa ja saa mielialan kohoamaan, varsinkin aamuisin kun on niin väsynyt ja lannistunut jotenkin:D Oon tätä mieltä jopa metrosoittajista!
Thank you lovely!
Ja allekirjoitan kyl joka sanan. 🙂 Metrosoittajista mukaan lukien!