Mä oon voinut viime aikoina henkisesti paljon paremmin (lue postaus: Mitä olen oppinut masennuksesta?) Loma töistä on tehnyt hyvää, olen vaatinut itseltäni huomattavasti vähemmän ja olen pursunut intoa ensi vuoden suunnitelmista. Aito innostuminen on mulle merkki siitä, että olen askeleen lähempänä parantua masennuksesta.
Ahdistuskohtauksia tulee yhä ja voi olla, että niitä tulee läpi elämän, toivottavasti vain vähenevissä määrin. Mun psykologi on antanut pari hyvää vinkkiä jolla ahdistus tuntuu siedettävämmältä ja olen keksinyt itsekin muutaman asian, jotka helpottavat oloa paljonkin.
Takki siskolta lainassa (H&M) / paita Kosovosta / housut second hand työkaverilta / kengät Vagabond (ikivanhat ja kaipaavat kipeästi suutaria)
Mitä teen kun ahdistaa?
Pysähdyn ja hengitän. Hyväksi koettu hengitysharjoitus menee seuraavasti: hengitän sisään neljä sekuntia, pidätän hengitystä neljä sekuntia, vapautan hengityksen kahdeksan sekuntia. Toistan tämän niin kauan että oloa alkaa vähän helpottamaan.
En tee sille asialle, joka ahdistaa, yhtään mitään. Mua yleensä ahdistaa tekemättömät tai huonosti tehdyt asiat, ja kun ryhdyn ahdistuneena tekemään jotain, siitä ei seuraa mitään hyvää. Voin entistä huonommin, ylisuoritan niin että alankin tekemään paljon enemmän kuin mitä piti ja jäljestä ei tule koskaan kaunista.
Yritän nykyään ajatella että jos jokin asia ahdistaa, jätän sen tietoisesti tekemättä. Yritän muistaa että tässä mielentilassa se tuntuu maailmaa suuremmalta asialta ja keskityn hengittämään ja tekemään jotain muuta mielekästä. Vasta kun kohtaus on ohi, arvioin asian uudelleen ja ryhdyn tekemään sen mikäli on tarve ja paljon paremmalla mielellä.
Puhun jollekin tai kirjoitan. Kumpikin toimii jokaikinen kerta. Mulle luonnollisempaa ja tosi terapeuttista on kirjoittaminen, mutta loppujen lopuksi mikään ei korvaa luotettavan ihmisen objektiivisempaa näkökulmaa ja tukea.
Käyn kuumassa suihkussa tai saunassa. Meidän sähkölasku on kasvanut koska oon lämmittänyt saunaa paljon useammin kuin ennen. Se vaan auttaa joka kerta! Lämmin suihku tai sauna pakottavat pysähtymään ja tuovat mulle nautintoa.
Menen lenkille. Lenkki (kävely tai juoksu) purkavat helposti omaa ahdistustani. Raitis ilma, yksinolo, se, että on pois puhelimen tai tietokoneen ääreltä, sykkeen nostattaminen ja pieni hikoilu ovat erinomaisia lääkkeitä ahdistukseen. Kokeilkaa!
Oletteko kokeneet samat asiat hyödyllisiksi ahdistukseen vai onko teillä muita vinkkejä?
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
13 vastausta aiheeseen “Mitä teen kun ahdistaa?”
Mä allekirjoitan ehdottomasti myös tuon nukkumisen! Mulle se on ollut keino ”katkaista” se paha ahdistusolo ja herätä paremmalla mielellä. Lisäksi mua rentouttaa jonkin tosi kivan ja hauskan sarjan/ muun videon katselu, eläinten seurassa hengailu, kuuma kylpy ja värityskirjan värittäminen! 🙂
Kuulostaa kyllä tosi järkevälle. 🙂 Ja värityskirjan värittäminen! En oo hoksannutkaan että siitäkin olisi hyötyä. 🙂 Kiitos kommenttista ihana! 🙂
mantaap moon, masa ndak pula
Mulla oli muutamia vuosia sitten todella ahdistavia kausia. Vähän on aika tehnyt tehtävänsä, koska hyvin harvoin enää ahdistun. Mutta mulle jostain syystä niin hullulta kuin ehkä kuulostaakin, niin nukkuminen auttoi. Ahdistunut ja stressaantunut olotila on kuitenkin keholle myös stressitila, joten ehkä luonnollistakin on, että se väsyttää, heh. Mutta kaikkien edellämainittujen lisäksi koin nukkumisen helpottavana. ”Heräsi tavallaan tilanteeseen uutena”, ehkä se oli se syy miksi halusin nukkua hetken kellonajasta riippumatta. Toki tilanteen salliessa, ainahan se ei onnistu. Tsemppiä elämän haasteisiin, selviät varmasti voittajana <3
Kiitos ihana suloisesta kommenttistasi. <3 Tiedätkö, vaikka en oo kokeillutkaan nukkumista tällaisissa tilanteissa, toi kuulosti tosi järkevältä! Tottakai ahdistus on stressitilanne ja se kuluttaa ihan kamalasti energiaa. Ja vieläpä toi jos osaa asennoitua että sitten kun herään, ”voin aloittaa alusta”. Kokeilen tätä ehdottomasti seuraavan kerran. 🙂 Kiitti vielä!
Voi kun kuulostaa tutulta.. Olin pitkällä sairaslomalla masennuksen ja ahdistushäiriön takia, ja vaikka tuollaiset asiat eivät ehkä koskaan täysin katoa, niin onneksi niiden kanssa oppii elämään. Ja havahtumaan hälytysmerkkeihin, jos alkaa taas luisua jonnekin pimeään.
Mulla myös lämmin suihku, sauna, liikunta (erityisesti luonnossa) ja keholliset harjoitukset onneksi yleensä tepsivät. Ja ehdottomasti tuo, ettei väkisin yritä tehdä jotain, kun ahdistus on liian vahvasti päällä. Armollisuus on yksi avainasioista, mitä on ollut pakko opetella, vaikka se onkin välillä niin vaikeaa. Aina ei ole pakko olla niin täysillä mukana, vaan voi vain antaa itsensä olla.
Ihanaa sunnuntaita. <3
Kiitos viisaasta kommenttistasi. 🙂 Hyvin sanottu että jos oireet ei koskaan häviä, ainakin niiden kanssa voi oppia elämään! Ja kuten mainitsitkin noista hälytysmerkeistä, hyvää tässä on se, että oppii ensi kertoja varten välttämään samanlaisia uupumiskausia. 🙂
Oon iloinen sun puolesta että noista asioista on ollut sulle apua! Ihanaa uutta viikkoa sinne. <3
Silloin, kun olin itse masentunut, oli ahdistus aika lailla jatkuvasti vierellä kulkeva epätoivottu kumppani. Mulle toimivia pahimman ahdistuksen taittajia omi kirjoittaminen, puhuminen, laulaminen, kuuma suihku tai ulkoilmaan meneminen. Sitten olo niitä hetkiä, jolloin rakkaan luotettavan ihmisen olkapäätä vasten itkeminen oli parasta mitä voi tehdä.
Jotenkin tosi herkkä kommentti. <3 🙂 Laulaminen – ihanaa että siitäkin voi olla henkistä apua!
Mulle toimii juuri listaamasi vinkit, lenkkeily ja saunominen eritoten! Rentouttavaa sunnuntaita :*<3
Lenkkeily ja saunominen, ja vieläpä tuossa järjestyksessä. <3 Rentouttavaa sunnuntaita myös sulle ihana!
Mulla toimii lenkki, kävely, sauna, suihku, meditoiminen, hyvän kirjan lukeminen (esim Gabrielle Bernsteinin Ihmeitä nyt – 108 pikakonstia sisäiseen rauhaan), läsnäolo ja ikävän tunteen tunnistaminen ja hyväksyminen, rakkaan ihmisen kanssa oleminen tekemättä mitään ihmeellistä, kirjoittaminen, puhuminen 🙂 musiikki. Pitkä lista, mutta kokemusta löytyy, ja kokemusta löytyy onneksi myös siitä, että ahdistuksen tunne – kuten kaikki muukin – menee aina ohi 🙂 tunteet myös aina on arvokas viesti jostakin, ja niitä on hyvä oppia kuuntelemaan <3 ihanaa sunnuntaita! <3
Tää kommentti oli ihana. <3 :* Kiitos!