Kategoriat
Hyvinvointi Uutiset & Yhteiskunta

Miksi seksuaalinen häirintä hävettää?

Kävi pikku juttu siihen nähden, mitä moni ystävistäni on kokenut: olin juoksulenkillä, pysähdyin venyttelemään ja yhtäkkiä huomaan, että joku ohipyöräilevä miesoletettu idiootti läpsäisee takapuoleen.

Kuten sanoin, pikku juttu. Paitsi ettei oikeasti todellakaan ole. Ei kellään ole oikeutta koskettaa toista ilman lupaa, varsinkaan takapuoleen.

Ja arvatkaa mitä: mä tunsin välittömästi ihan jäätävää häpeää. Että siinä mä keskellä päivää altistin itseni jonkun sekopään koskettelulle. Hävetti niin paljon että vannoin etten kerro edes aviomiehelle, kun palaan kotiin.

Sulla ei ole mitään oikeutta tehdä noin, vitun pelle, huusin (tuohtuneena) perään. Hänhän ei tästä tykännyt vaan pyöräili uhkaavasti takaisin mun luokse ja kysyi, että mitä oikein kehtasin huutaa hänelle. Otin puhelimen esiin ja sanoin, että jos hän lähestyy metriäkään, soitan 112 samalla sekunnilla. Tiedän, että se olisi ollut hätäkeskuksen turhaa kuormittamista, sillä he neuvoisivat vaan kävelemään pois. Mutta halusin hänen  ajattelevan, että mulla on oikeus seistä siinä, ei hänellä.

Tuntuu, että #meetoo-hengessä olen “selvinnyt” tosi vähällä. Eli suomeksi kukaan ei ole rikkonut oikeuttani koskemattomuuteen tai rikkonut ylipäätään Suomen lakia. Minun aikaisemmat kokemukseni tai kokemuksen puutteet pitäisi olla normi ja tällainen “pikku juttu” tuntua juuri niin isolta asialta kuin miltä minustakin tuntui, koska se ei ole millään tavalla okei. Seksuaalinen häirintä on ahdistavaa ja se on rikos.

Kun juoksin takaisin kotiin (en onneksi ahdistelijaa pakoon, hän tajusi hätäkeskusjutun jälkeen pyöräillä pois), yritin miettiä, mistä häpeän tunne kumpuaa. Miksi minulla oli heti sellainen olo, etten halua kertoa kellekään? Analysoin asiaa jopa niin, että tunnenko häpeää siksi, koska ahdistuin, vaikka kyseessä olikin noin “pienestä asiasta”? Että jos vaikka kerronkin miehelleni, nauraako hän minut pihalle?

No ei tietenkään nauranut. Hänen reaktionsa vain vahvisti, ettei kukaan saisi kohdella ketään tuolla tavalla. Kun pääsin alkujärkytyksestä yli, keskustelimme yhdessä siitä, että entä jos meidän tyttärellemme kävisi joskus vastaava tai jotain pahempaa – olisiko hänenkin päällimmäinen tunne häpeä ja vaikuttaisiko se siihen, että uskaltaisiko hän kertoa asiasta meille? Tunnen vereni kiehuvan pelkästään siitä ajatuksesta, että lapseni häpeäisi jotakin sellaista asiaa, joka olisi ollut väärin häntä kohtaan.

Sellaisia ajatuksia tähän sunnuntai-iltaan. Ehkä pikku juttu mutta niin kauan kun väitämme näitä pikkujutuiksi, mikään ei muutu.

Ps: koko viikon postaukset:

6 minua syvästi määrittelevää faktaa

Töihin paluu vanhempainvapaan jälkeen – meidän hoitovapaajärjestelyt

Vauvan kanssa (pienessä) kaksiossa

Miksi seksuaalinen häirintä hävettää?

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

19 vastausta aiheeseen “Miksi seksuaalinen häirintä hävettää?”

Hyvää pohdintaa! Itse sivusin tätä aihetta uusimmassa postauksessani, jossa olen käyttänyt avainsanana mm. seksuaalinen ahdistelu.

Vasta hiljattain pikkujouluissa käyneen välikohtauksen myötä muistin, miten arkipäiväistä ahdistelu oli minulle nuorempana: en ollut edes tajunnut, miten olin teini-ikäisenä hävennyt, vetäytynyt kuoreeni ja muuttanut omaa, täysin provosoimatonta ja normaalia pukeutumistani ihan vain siksi, että välttyisin jatkossa vieraiden miesten kosketuksilta ja kommenteilta.

Ajatus vetää mielen aika matalaksi näin aikuisällä. Haluaisin mennä takaisin sen pienen Jennan nuoruuteen ja vetää niitä äijiä turpaan. Omassa nuoruudessani seksuaalisesta ahdistelusta ei puhuttu, enkä koskaan kertonut kokemuksistani aikuisille. Olisi nolottanut sanoa kotona, että iskä sinun ikäisesi mies tarttui minua tänään pepusta. Se hävetti minua ihan hirveästi, vaikka kuten sanoit – eihän uhrilla ole mitään hävettävää.

Toivottavasti nykykouluissa käsitellään myös tätä aihetta: sitä, että uhrille saattaa tulla voimakkaita häpeän tunteita, mutta ne pitäisi kukistaa siksi, ettei se ole oikein: häiritsijän itsensä pitäisi hävetä ja muuttua, ei uhrin.

Kiitos todella hyvästä kommenttistasi. <3 Mua suututtaa ja surettaa sun puolesta tosi paljon… On kuitenkin mielettömän siistiä nähdä että voit nyt myöhemmin puhua aiheesta ja ehkä sitä kautta auttaa sellaisia nuoria, jotka ovat olleet samanlaisessa kuin silloisen Jennan tilanteessa! Kirjoitat elintärkeistä aiheista. 🙂

Vastaa

Olipa todella ärsyttävä tyyppi, joka läpsäisi sinua. Ihan rupes ärsyttämään sun puolesta, just tuo et millä oikeudella jollain (suurimmaksi osaksi) miehellä on oikeus läpsäistä, kouraista yms. naista takamukselle tai minnekään ilman lupaa. Todella ärsyttävää. Ja ärsyttää niin paljon se alistunut asema ja olo mikä siitä tulee. Nimin. #metoo, valitettavasti. Kuka opettais ihmisille et toisiin ei kosketa ilman lupaa? Tsemppiä Saranda!

Kiitos kommenttistasi. <3 Teidän reaktioista tulee hyvä mieli koska osa musta häpeää sitä että tein tästä näin ison haloon vaikka järjellä tiedän että niin pitääkin tehdä! Kiitos siis teidän tsemppaavista asenteista. <3

Vastaa

Todella hyvä postaus! Mun mielestä pojille pitäisi jo pienestä opettaa ettei tyttöjä kiusata ja silti aina kuulee että ”No pojat on poikia” . Jos ikinä näkisin Lukan läpsivän tyttöä takapuolelle ni ei varmasti läpsisi sen jälkeen! Aina kuulee myös puhetta miten tytöt kuin hakee itselleen sitä pukeutumisellaan tms mutta vaikka joku alasti kulkisi jossakin niin ei mikään oikeuta koskemaan toista. Asian pitäisi olla niin selvä, mutta jostakin syystä ei kaikille. En tiedä miksi kukaan ajattelee että pepulle läpsäisy olisi Ok tai että kukaan tykkäisi siitä.

Todella hyvä reaktio sulta myös! 😊

Kiitos. <3

Siis en ole KOSKAAN ymmärtänyt sitä, että itse “houkuttelee” ahdistelijoita pukeutumisella. Siis mitä helvettiä, jokaiselle on oikeus pukeutua juuri kuten haluaa ilman seuraamuksia. Meillä kotona ei koskaan puututtu pukeutumiseen tai annettu olettaa että esim. kotimatkalla kotibileistä voisi tapahtua jotain jos pukeutuu tietyllä tavalla. Vaikka valitettavasti moni mies näkee ihoa paljastavamman pukeutumisen jonkinlaisena merkkinä… Arrghh, vereni kiehuu taas!

Lukalla on kyllä sellainen kasvatus että hänestä tuskin joudut olemaan koskaan huolissasi. <3

Vastaa

Ai että miten sinä kehtasit huutaa hänelle? Ihan vinksahtanutta, miten hän kehtaa käydä käsiksi toiseen ilman lupaa???
Minä luulen, että tuo häpeä on jotain sellaista, että minä luulin olevani arvokkaampi, olenpa typerä, kun luulin niin, nyt hävettää oma ylentämiseni, enhän minä ole niin arvokas, että minuun ei saisi koskea. Tähän kun sekoituu yhteiskunnan sellaiset asenteet, että naiset asettavat ja altistavat itsensä tällaisille tilanteille, niin häpeäsoppa on valmis.
Me OLLAAN niin arvokkaita, että meihin ei saa ilman lupaa koskea ja me EI ASETETA itseämme mihinkään tilanteisiin.
Mua on tietääkseni seksuaalisesti ahdisteltu kerran. Sen teki nainen baarissa. Olin vain hämilläni enkä saanut traumoja, mutta ei se ollut ok, tietenkään. Ja sanoin tietääkseni, sillä voi olla, että puusilmänä en ole huomannut sanallista ahdistelua ja paahtanut vain eteenpäin.
Hyvä reaktio sulta, ensihäpeästä huolimatta! Kaikki ei ois pystyneet!

Tosi hyvä kommentti, kiitos siitä! En tullut muuten ajatelleeksi häpeän syytä tuosta näkökulmasta. Olet varmasti osittain oikeassa!.

Kiitos kanssarageemisesta. <3

Vastaa

Apua kommentti lähti keskeneräisenä! Piti pahoitella sitä että suakin on kohdeltu seksuaalisesti väärin. Hyvä jos tilanne ei jättänyt pysyviä jälkiä. <3 Mutta tuskin myöskään kivoja muistoja!

Vastaa

Tositositosi tärkeää, että opetetaan kaikki lapsillemme, että vaikka ensi reaktio näissä tilanteissa on oma häpeä, uhri ei ole se jonka pitää hävetä vaan tekijä, ja siksi asiasta _pitää_ nostaa heti meteli. Tätä pitää oikein harjoitella, että osaa sitten reagoida tositilanteessa!

Just näin! Hyvä pointti. Ja ehkä ensireaktiolle eli häpeälle ei välttämättä voi mitään, mutta että ensijärkytyksen jälkeen oppisi ravistelemaan sen pois ja ymmärtämään, että itse ei ole tehnyt mitään väärin vaan että itseään kohtaan on käyttäydytty todella väärin… Ehdottomasti yksi tärkeimmistä asioista, jonka haluan lapseni oppivan!

Vastaa

Ihailen sun reaktiota tossa tilanteessa!

Tää ajatusmaailma jossa naisen kokema häirintä on “pikku juttu”, väitän vaikuttaneen myös siihen, että itse ajattelin sellaisena myös tilannetta, joka ei millään kriteerillä sellainen edes ollut. Hävettää näin vuosia myöhemmin, että meni kauan edes omassa päässä hahmottaa että hei, se ei ollut okei ja toivon, että olisin silloin päässyt siinä tilanteessa heti siitä häpeästä yli ja järjestänyt vaikka välikohtauksen. Sen välikohtauksen se tyyppi, joka kouri, kosketteli ja tunki sormeaan täpötäydessä paljussa, olisi ehdottomasti ansainnut, ei vain sitä että rimpuilen vaivihkaa pois. Nykyään myös tiedän, että jos kukaan olis tilanteen huomannut, niin siihen olis myös puututtu, mutta toki silloin kun tilanne oli muutenkin uusi ja juuri ketään ei vielä tuntenut, niin aika kamalankin asian sitä jätti kertomatta eikä ajatellut että se olis edes iso juttu vaikka nykyään tajuaakin, että on ollut seksuaalisen väkivallan uhri. Ehkä itsellä se häpeä, aika käsittämätömällä tavalla, liittyykin eniten vielä siihen, että se kaikki tapahtui vielä siinä muiden katseen alla ja silti kaikkien huomaamatta.

Häpeä on muutenkin jännä tunne, kun ihminen hyvin usein kokee sellaista asiasta, josta ei oikeasti pitäisi olla häpeissään. Tai ainakaan mun ihannemaailmassani ei pitäisi.

Mä olen todella pahoillani siitä, mitä sulle on tapahtunut. Tai siis mitä sulle TEHTIIN, ei sitä vaan tapahtunut… Toivottavasti syyllinen joutuu edes joskus kärsimään teoistaan, edes karman kautta…

Ja tuo on kyllä totta, että tosi usein häpeämme asioita, joita ei tarvitsisi. Häpeä on niin laaja ja mielenkiintoinen asia, haluaisin lukea häpeästä ja ymmärtää sitä paljon enemmän!

Vastaa

Toi on niin väärin! Olen saanut enemmän kuin osani lääppijöistä, huohottajista, huutelijoista, viheltelijöistä ja seuraajista. Yleensä en ole niissä tilanteissa osannut puolustautua mitenkään, vaan olen hävennyt ja paennut paikalta ja joskus ihan oikeasti pelännytkin. Mua suututtaa niin käsittämättömän paljon, että jotkut kuvittelee että heillä on oikeus koskea tai kommentoida naisten kehoja.

Ihan järkyttävää, oon todella pahoillani kaikista tilanteista, jossa olet ollut! <3

Vastaa

Meidät on tavallaan opetettu siihen, että naisten kourinta on pikku juttu. Muttei se ole.

Pari vuotta sitten baarissa joku täysin tuntematon nuori mies näki oikeudekseen kouraista minua takaapäin oikein kunnolla. Hänen kätensä käväisi siis oikein kunnolla haaruksissani/takamuksellani. En osannut siinä tilanteessa kuin kiljaista, että anteeksi! Ja jätkät häipyivät naureskellen pois.

Ystävälleni totesin, että ihan kiva että edelleen kelpaisin markkinoilla, mutta mielummin olisin ottanut pientä flirttiä, kuin tuntemattoman kouran intiimialueelleni. Mikä saa toisen edes ajattelemaan, että hänellä on oikeus moiseen!?

https://naissanelioissa.wordpress.com/

Hyi kauheeta, kui oksettavaa! Oon tosi pahoillani… Siis mikä ihmettä sen ystäviäkin riivaa että tollaselle voi naureskella?? Miten joidenkin miesten mielestä kouriminen voi olla huvittavaa??

Vastaa

No tämäpä juuri, että nuorten miesten mielestä se oli vaan hauska juttu. Heh, heh, kourasinpas tuota! Onneksi se on pieni prosentti ihmisistä, jotka tämän kokee hyväksyttävänä.

Kommentoi