Tänään omistan postauksen mun kaikkein rakkaimmalle tukipilarilleni: komealle aviomiehelleni, joka jaksaa aina nähdä vaivaa sen eteen, että mä oon onnellinen ja mulla on hyvä olla.
Ferhat on ollut koko meidän seurustelun aikana aina tosi kiltti, kärsivällinen ja kannustava, mutta tuntuu että hän ansaitsee vielä erikoiskiitoksen viimeisestä kolmesta kuukaudesta: siinä missä itse olen joko potenut huonoa oloa tai valittanut omasta huonosta olosta, Ferhat on hoitanut kaikki kotityöt, kaupassakäynnin ja ruoanlaiton. Vastapalvelukseksi hän ei saa edes suukkoa huulille kun tulee töistä kotiin, koska pussaaminenkin kuvottaa mua nykyään.
(No okei vastapalvelukseksi hän saa VAUVAN.)
Parasta on kaikki Ferhatin henkinen tuki niinä hetkinä, kun tunnen oloni kykenemättömyyden takia ihan luuseriksi. ”Kelaa rakas, sä teet isoimman työn ikinä. Sun sisällä kasvaa vauva! Ei sun tarvii tehdä koko päivänä enää yhtään mitään muuta.” Ja hänen maailman suloisin äänensä vessan oven takaa kun hän kuulee mun oksentavan: ”Rakas, mä lupaan sun ei tarvii enää koskaan tulla raskaaksi. Yksi lapsi on tosi hyvä.”
Mä oon saanut maailman ihanimman aviomiehen ja meidän lapsi saa maailman ihanimman isän. Ja tänään hän saa sen suukon, oli mitä oli!
Kuvat: Katarina Kirvesmäki
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
6 vastausta aiheeseen “Kirjoitus kaikkein rakkaimmalle”
Ihana! <3
Mä voin pahoin raskauksien ekat viikot, mutta oksensin onneksi vaan kaameassa migreenissä. Molempien raskausten aikana olin töissä lastenparissa ja puputin koko aika viinirypäleitä tai millon mitäkin, pitääkseni pahaa oloa ja pahaa makua poissa suusta. Kyllä siinä miehestä oli paljon apua!
Mä myös kaipasin unta ihan älyttömästi. Esikoisen kohdalla nukuin yöt kuin tukki ja silti tarvitsin päiväunet. Kuopusta odottaessa oli Pikku kakkonen pelastus. Esikoinen katsoi sitä ja minä torkuin. 😀
Voi vitsi en voi kuvitellakaan jos kaikkien oireiden päälle tulisi vielä migreeni, hrr! Pitää olla kiitollinen puolisoista, vaikka tukeminenhan on niiden tehtävä jos lapsi on yhdessä päätetty. 🙂 Mutta aina saa silti olla kiitollinen ja arvostaa sitä toista. <3
Ihan mahtava toi Pikku Kakkonen -vinkki. 😀 Kiva että joku ratkaisu löytyi!
Ihana <3
Mä oon ikuisesti kiitollinen siitä, että mun mies hoiti myös kaiken mun kumartaessa posliinijumalaa 24/7 alkuraskaudesta ja uudelleen taas sitten kun jouduin odotuksen myöhemmässä vaiheessa supistusten vuoksi vuodelepoon.
Lähetä sun miehelle paljon terveisiä multa, hän vaikuttaa oikeesti ihan loistotyypiltä. <3
<3 <3 <3 ihanat te!
No niin sinäkin! <3