Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Samaan aikaan eilen Kosovo juhli 9-vuotissyntymäpäiviään itsenäistymisensä jälkeen. Vanhempani muuttivat sieltä Suomeen 24 vuotta sitten, vain kuukausia ennen syntymääni.
Saan päivittäin joko kuulla tuttaviltani tai lukea lehdestä rasistisista kohtaamisista. Milloin kellekin sanotaan että palaa omaan kotimaahasi, milloin jotakuta ei palkata töihin islamilaisen nimen takia. Uimahalliin mennään varta vasten tarkistamaan että ne ulkomaalaiset osaavat käyttäytyä siellä ja jos tummaihonen mies puhuu bussipysäkillä, ollaan heti enemmän varuillaan kuin että jos kantasuomalainen avaisi suunsa.
Itse en ole saanut tuollaista kohtelua koskaan. Synnyin nipinnapin Suomessa, vaaleaihoisena ja sinisilmäisenä. Opin suomen kielen koska pääsin suomalaiseen päiväkotiin, suomalaiseen kouluun ja suomalaisiin yrityksiin töihin. Nimeni ei kuulostanut kenenkään korvissa ”epäilyttävältä”. Sitä luullaan korkeintaan italialaiseksi ja Italiassahan ei nyt voisi mitenkään olla mitään vikaa.
Kaikki se ennakkoluulojen taakka, jonka minä onnistuin välttämään, kaatui vanhempieni harteille. Heille, jotka muuttivat 90-luvun alussa Joensuuhun, jossa niihin aikoihin tunnetusti riitti rasisteja ja järjestäytyneitä natsiryhmiä. Vanhemmilleni, jotka joutuivat raatamaan aamusta iltaan tuntemattomassa maassa, oppimassa uuden kielen ja kulttuurin, jotta sulautuisin tänne hyvin enkä kokisi syrjintää. Vanhemmilleni jotka saivat kuulla lukuisia kertoja ”ei” – työhaastatteluissa, asunnon vuokraamisessa ja sosiaalissa ympäristöissä, jotta minulla olisi tulevaisuus maassa, jossa voisin saada töitä, asunnon ja turvallisen sosiaalisen ympäristön.
Tällä kirjoituksella haluan kiittää isääni ja äitiäni uskomattomasta työstä jonka ovat puolestani tehneet mutta myös pyytää kaikkia olemaan avoimempia ja lempeimpiä maahan muuttaneita kohtaan. Aivan kuten minunkin vanhempani, iso osa heistä ovat tulleet tänne pakon edestä ja siksi, että voisivat mahdollistaa lapsilleen paremman tulevaisuuden.
Ennakkoluulottomuus ei maksa mitään. Tasa-arvoinen kohtelu ei maksa mitään. Ystävällisyys ei tosiaankaan maksa mitään. Mutta monille maahanmuuttajille ja pakolaisille tänne tuleminen on maksanut heille kaiken. Tehdään heidän taisteluistaan helpoimpia.
SARANDA OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FIFACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
13 vastausta aiheeseen “Kiitos isä ja äiti”
Tosi kaunis kirjoitus! <3
Lämmin kiitos!<3
Kaunis kirjoitus. <3 Kunpa ihmiset pysähtyisivät edes joskus ajattelemaan ennen kuin aukovat päätään!
Kiitos paljon Kiti. 🙂
<3
Just näin. Useammat ihmiset vois käydä edes vaikka vaihto-opiskelemassa, niin saisivat vähän perspektiiviä siihen, kuinka uudessa maassa kaikki todellakin on uutta ja outoa (vaikka sinne menisi ihan huvikseen). Ja kuinka äärimmäisen tärkeältä toisten ihmisten ystävällisyys ja hyväntahtoisuus sillon tuntuu.
Hyvin sanottu, Suvi!
Kiitos jälleen kerran ajatuksistasi!
Voi kiitos Ella sulle kommenttista <3
Vau! Ihan herkistyin <3
<3
Upea kirjoitus!
Kiitos..:)