Kategoriat
Koti & Sisustaminen

Kaikki hyvä loppuu aikanaan (hyvästi yli neljän vuoden jälkeen)

Jo lukiossa päätin, että joku päivä mä asun täällä. Tää oli jo silloin mun happy place, paikka, jonne tulin aina kun olin surullinen tai iloinen.

Joulukuussa 2015 näin ilmoituksen kahden viikon päästä olevasta näytöstä. Me kaksi työttömää opiskelijaa asuimme silloin reilu 300e yksiössä mutta tiesin, että tänne mun on muutettava. Tää on se mun oikee. Näkisitte sen geimin, mikä mulla oli päällä, kun pidin välittäjälle myyntipuheen muiden hakijoiden edessä. (Mieheni meni vessaan häpeämään.) Jos menisin samalla tarmolla jokaiseen työhaastatteluun tai uuteen tilaan, saisin aina kaiken haluamani.

Muutimme viikko sen jälkeen. Kivenheiton päähän rannasta, K-Marketin kupeeseen, jonne oli aina kiva mennä, lenkkimaisemien viereen, jotka saivat mut juoksemaan puolimaratonin, kilometrin päässä vanhempieni luota, jossa me kahvitellaan edelleen joka lauantai ja sunnuntai. Elimme siinä asunnossa kun menimme kihloihin, kun menimme naimisiin ja kun saimme esikoisemme. Vuoden asuimme siinä, neljässäkymmenessäkahdessa neliössä, kolmistaan. Kaikki kysyivät viime kesänä mistä olen saanut niin hyvän rusketuksen pienen vauvan kanssa. No terassilla, jossa paistaa aurinko suoraan koko päivän, kun vauva on ollut päivän aikana monilla päiväunillaan.

Mä ihan aidosti rakastin meidän asuntoa. Se symboloi mulle unelmien toteutumista. Sitä, että oikealla asenteella voi saada paljonkin, vaikkei paperilla olisikaan se paras hakija. Se asunto oli tarina siitä, kuinka vastarakastuneesta parista tuli aviopari ja vanhemmat, kasvukipujen kanssa. Siinä asunnossa heitettiin monet löylyt syvällisten keskusteluiden siivittämänä, alettiin paistamaan kanan sijaan kasviksia, parannuttiin masennuksesta, käveltiin aamutakissa aamu-uinnille ja kannettiin vatsavaivaista vauvaa huoneesta toiseen. Siinä rakastettiin ja rakasteltiin mutta paiskittiin pari kertaa ovia ja sanottiin itkien sellaisia asioita, joita en koskaan olisi uskonut sanovani. Luulin, että Aurinkolahti oli mun happy place mutta loppujen lopuksi happy place taisi olla se pieni asunto, jossa kasvoin nuoresta opiskelijanaisalusta yrittäjä-äidiksi, jossa mulla oli päivän päätteeksi ihan aina hyvä olla.

Olemme nyt muuttaneet Aurinkolahden Kahvikortteliin, lähes kaksi kertaa isompaan, saunalliseen asuntoon. Jotain, mistä olisin vuosi sitten vielä vain haaveillut. Mun tunneside tähän kotiin on kuitenkin vielä melkein pakkasella. Kaikkialla on niin tyhjää ja kolkkoa, äänemmekin kaikuvat. Vihdoin on tilaa isolle ruokapöydälle, mutta en saa aikaiseksi hankkia sellaista.

Toisaalta, emme ole asuneet täällä kahta viikkoakaan. Muistoja syntyy pikku hiljaa varmasti… Olemme saaneet Elalle jo ensimmäisiä koiravieraita. Olemme nukkuneet about triljoona kertaa paremmin kuin edellisessä asunnossa kun Ela nukkuu omassa huoneessaan. Ja puolen vuoden päästähän tänne syntyy uusi vauva, jota saa myös kanniskella huoneesta toiseen myöhään öisin.

Edellisen raskauden masu, ei tämän vielä. <3

Muutto raskaana on ollut raskasta mutta pikku hiljaa palaudumme tästä. Me saimme blogin kautta muuton Opiskelijamuutoilta ja hallelujah, tuntuu, että se poisti kuormituksestamme puolet. Omien banaanilaatikoiden sijaan saimme oikeat laatikot, jotka kuljetettiin ja kannettiin turvallisesti uuteen kotiin. Muuttohenkilökunta puri ja kasasi taas uudelleen myös jotkut huonekalut, kuten sohvan ja sängyn ja olemme siitäkin niin huojentuneita. Viime muutossahan jouduimme kutsumaan palkallista apua kasaamaan meidän Ikean sängyn, kun emme yksinkertaisesti osanneet itse… Iso kiitos siis Opiskelijamuutoille.

Vanha asunto, olet mun muistoissa happy placena aina. Olen kuitenkin uskomattoman onnekas kun pääsen vaihtamaan hyvästä vaihtoehdosta toiseen hyvään vaihtoehtoon – ja silti saman postinumeron sisällä. Edelleen rannan ja vanhempieni viereen. Kylpytakissa ei tosin enää kävellä aamu-uinnille, mutta täällä syödään koko perhe saman pöydän äärellä, silloin kun saamme vihdoin ostettua sellaisen.

Kiitos Aurinkolahti kun olit ja olet. Mut saa ehkä pois yhdestä asunnosta, mutta ei ikinä Aurinkolahdesta.

Seuraa: INSTAGRAM / FACEBOOK

Yhteydenotot: tyhjaajatus@live.fi

8 vastausta aiheeseen “Kaikki hyvä loppuu aikanaan (hyvästi yli neljän vuoden jälkeen)”

Olipa koskettava kirjoitus Saranda!

Osuu tää fiilistely omaankin elämään täysin, kun ihmettelen täällä ensimmäistä viikkoa uutta kotia uudessa maassa, jonne lähdettiin mieheni työn perässä – vaikka toki varmasti on vielä kuherruskausi tämän paikan kanssa menossa, on hälyttävää huomata etten kaipaa vanhaa kotia pätkääkään – en vaikka kaupunkia josta lähdettiin rakastan yli kaiken ja sinne vielä palataan joskus ❤️ Siis… olisi varmasti ollut itsellä ehkä aika vaihtaa maisemaa jo muutama vuosi sitten, mutta onneksi mahdollisuus tuli nyt – tästä tulee toivottavasti yksi happy place meidän elämään, ja hope so myös sille omistusasunnollekin löytyisi tulevaisuudessa omansa. ☺️

Kiitos paljon kauniista sanoistasi. 🙂 Onnea ulkomaille muutosta! Kuulostaa niin oikealta ratkaisulta. 🙂 Toivottavasti viihdytte siellä hyvin tulevaisuudessakin ja asunnon osto onnistuu. Kaikkea hyvää sulle ja miehellesi! 🙂

Vastaa

Kovasti onnea uuteen asuntoon! <3 Toivottavasti siihenkin muodostuu yhtä ihana tunneside kuin edelliseen. Niin kauniisti kirjoitettu <3

Ja muuttopalvelu on todellakin iso apu. Itsekin käytin muuttopalvelua syksyllä muutossani ja en voinut kuin ihmetellä, miten nopeasti tavarat oli kannettu ulos edellisestä asunnosta ja olivat sisällä seuraavassa. Koko hommassa meni alle 2 tuntia, enkä ehtinyt itse kantaa juuri mitään 😀

Kiitos paljon ihana! <3 Siis todellakin, helpottaa elämää niin paljon! 😀 Jos oisin tosi rahoissa, maksaisin myös jonkun tekemään loppusiivouksen. 😀

Vastaa

Voi miten ihanasti kirjoitettu <3 Tuli hymy huulille. Olen varma, että ajan mittaan uudesta kodista tulee vähintäänkin yhtä rakas. <3 ps. niin elämänmakuiset kuvat!

Kiitos paljon ihanasta kommenttistasi. <3 No syvällä sisimmissäni tiedän mäkin. 🙂 Täytyy vaan muistuttaa itseään siitä tässä vaiheessa vielä aika säännöllisesti!

Vastaa

Ihanaa, että löysitte uuden asunnon Aurinkolahdesta! Tuli aidosti hyvä mieli, että sopiva löytyi kun joskus taisit kertoa niiden kalleudesta. Puhut alueesta aina niin kauniisti, että välillä tekisi jopa muuttaa sinne. 🙂

Tuun niin iloiseksi kun ihmiset myötäelää tämän ilon mun kanssa! 😀 Tavallaan niin pikkujuttu joku asuinalue mut mulle niin tärkeä. Toivottavasti pääset käymään täällä joskus! <3 Ja hei ihanaa uutta viikkoa. 🙂

Vastaa

Kommentoi