Elämäni on viime aikoina ollut kuorsaavia naisia kirjaston lukusalissa. Olin aamulla inissyt flunssaiselle miehelleni että hän kuorsasi yöllä, ja kun lukusalissa joku muukin aloitti saman laulun, halusin osoittaa olevani samanlainen ihminen niin kotona kuin sen ulkopuolella. Menin hellästi taputtamaan häneen selkäänsä anteeksi, en tiedä huomasitko, mutta sä nukahdit. Nainen kiitti lämpimästi ja nukahti viiden minuutin kuluttua uudestaan. Ja kuorsasi entistäkin kuuluvammin.
Elämä ei ole ollutkaan masentavaa kuten muutaman päivän ajan pelkäsin. Se oli onneksi ja kuten aavistinkin vain stressin ja raskaushormonien luoma väliaikainen tila. Teille avautuminen kevensi kuormaa ainakin 90%.
Sen sijaan elämä on ollut hajamielisyyttä ja ruska-asukuvia, jotka muistin lisätä vasta joulukuun ensimmäisenä päivänä. (Hyvää joulukuun ensimmäistä päivää!) Netissä trollien kohtaamisia. Suklaaövereitä ja turkkilaisia draamasarjoja. Neuvolakäyntejä, jossa todetaan että kaikki on mainiosti mutta supistuksia, jotka ensisynnyttäjänä välillä huolestuttavat. Samasta syystä kävelyksi muuttuneita lenkkejä ja kotitöissä marttyyriksi heittäytymistä.
Elämä on sijoittunut suurimmaksi osaksi sosiaalisen median ulkopuolella. Olen ollut Instagramissa tosi vähän ja postannut blogiinkin lähinnä asiapitoisempia tekstejä. Joo, itse elämääkään ei ole varsinaisesti ollut kaiken kirjan kirjoittamisen keskellä, mutta osa-aikainen somepaasto on tehnyt mielelle hyvää.
Tänään elämää on kuitenkin yhteinen vapaapäivä, Tuomaan markkinat ja pikkujoulukauden avajaiset. Ihanaa viikonloppua jokaiselle. <3
SARANDA
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
5 vastausta aiheeseen “Elämä viime aikoina”
Nää kuvat! Miten voit olla noin upea!?
Yleensä en edes kiinnitä kauheasti huomiota kuviin, vaan selaan niiden ohi tekstiin, mutta näitä ei voi olla ihailematta. Ihana väri- ja tyylikokonaisuus ja tietysti sun hymy! <3
Vitsi tästä tuli vielä erikoisen hyvä mieli! <3 Koska ruskamaiseman takia kuvat eivät ole ajankohtaiset, ja arvoin pitkään julkaisenko niitä ollenkaan. Kiitos siis kun kommentoit ja vahvistit mun päätöstä. 🙂 Pus ja parasta sunnuntaita sinne!
Voi toista! Kirjastonainen taisi olla uniensa tarpeessa. Auts tätä nykyelämän tilaa.
Haha niimpä. 😀 Ekan kerran mulla oli sympatiat sen puolella mut toisella olin se perus ärsyyntynyt kirjastoasiakas joka olisi halunnut sen ehdottoman rauhan sinne lukusaliin. 😀