Kategoriat
Perhe & Ihmissuhteet

Ela Nora: 1 kuukautta

Ela täytti tiistaina kuukauden. Tuntuu, että kuukausi on kestänyt sekunnin mutta samaan aikaan, että Ela olisi aina ollut meillä. Minusta hän tuntuu ihan yhtä pieneltä kuin silloin kun sain hänet ensimmäisen kerran syliini, mutta pikakatsaus kuukauden tai viikonkin takaisiin kuviin todistaa, ettei asia suinkaan ole niin.

Ela: Ela nukkuu tietysti edelleen suurimman osan päivästä, mutta nyt vuorokauteen mahtuu myös tietoista hereillä oloa. Hän on selvästi kiinnostunut ympäristöstä ja ihmettelee sitä sun tätä. Ela nukkuu parhaiten vaunuissa ja liikkuvassa autossa, ja hän rakastaa melua. Uskon, että se tuo hänelle turvallisuuden tunnetta kun ympärillä on paljon puhetta, musiikkia ja vilinää. Voin myös blendata kaiken maailman smoothiet ja imuroida asuntoa, ilman, että hän säpsähtää mihinkään. (Kuulo on tarkistettu. :D) Olemme nähneet myös ensimmäiset hymyt, jotka eivät vaikuta enää vastasyntyneen refleksihymyiltä. Hän on alkanut myös itkemään kyyneleillä ja se vasta sydäntäsärkevä näky on… Ela herää syömään parin kolmen tunnin välein, nykyään myös öisin.

Äiti: Mä voin hyvin. Fyysisesti palauduin synnytyksestä jo päivien sisällä, mutta henkisesti tässä kaikessa on vielä paljon sulateltavaa. Ennen Elan syntymää rakastin omia rutiinejani, ja nytkin hoitorutiinit sujuvat, mutta selvästi kaipaan päiviin muutakin. Siksi pyrin siihen, että meillä olisi jokaiselle päivälle ainakin yksi meno. Olen alkanut ottamaan Elan mukaan myös blogitapahtumiin ja se on kömpelyydestäni huolimatta yllättävän luontevaa. Olemme olleet Ferhatin kanssa molemmat tällä viikolla flunssassa, ja puolikuntoisena vauvan hoitaminen on alkanut ottamaan voimille. Aion oikeasti jatkossa olla ekstravarovainen kipeäksi tulemisen kanssa, siinä ei ollut mitään mukavaa ennen äidiksikään tulemista mutta nyt… Huh huh.

Kuva: Kriselda Mustonen

-Saranda

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

6 vastausta aiheeseen “Ela Nora: 1 kuukautta”

Nyt kun lapset ovat isompia (osaavat keittää äidille teetäkin!) ajattelen joka kerta sairastaessa, mitä luksusta on, kun saa sairastaa rauhassa! Pahinta oli, kun oli itse tappoflunssassa ja vauhtitaapero terve. Meillä olivat tuolloin kaikki isovanhemmat vielä työelämässä ja mieskin tietysti päivät töissä.

Ei hitsi, nyt alkaa pelottaa toi taaperovaihe+sairastelu -kombo. 😀 Loppujen lopuksi yksikuisen kanssa saa lepää tosi paljon imettäessä ja kun hän kuitenkin nukkuu suurimman osan ajasta. 😀 Nyt kun oon jo tervehtymässä päin, ihmettelen että miksi edes valitin. 😀

Ihanaa viikkoa koko teidän perheelle! 🙂 Toivottavasti pysytte terveenä.

Vastaa

Ihana lukea näitä vauva- ja äitiysjuttuja, kun itsekin odotan esikoistamme 🙂

Ihana kuulla ja mikä tärkeintä, lämpimät onnittelut! <3 Toivottavasti voitte molemmat hyvin. 🙂

Vastaa

Ihana kuva Elasta! <3 Pienet kasvaa aivan hirmuisen nopeasti ja isäni aina sanookin, ettei sitä koskaan muista miten pieni vastasyntynyt todella olikaan. Toivottavasti paranette nopeasti ja pääsette nauttimaan tästä ihanasta keväästä!

Kiitos paljon! Vitsi miten koskettavasti sanottu, herkistyin kun tajusin että aika menee jo nyt ihan liian nopeasti…

Vastaa

Kommentoi