Perus tällainen tiistai-iltapäivä, kun kaikki viikonlopun aikana tankattu energia on tuhlattu jo maanantaina, ja loppuviikolle jää vain angstinen itsetunto siitä, miten ei saa mitään aikaiseksi.
Blogin kirjoittaminenkaan ei inspannut tänään, kunnes kirjauduin sisään ja huomasin kaikki teidän ihanat kommentit Barcelona -postauksessa. Te ootte kyllä ihan maailman parhaita kun jaksatte lukea ja rohkeimmat kommentoida, motivaatio bloggaamiseen nousee silmänräpäyksessä sata arvoasteikkoa ylöspäin. Kiitos tuhannesti kaikista vinkeistä ja lisää saa antaa! ♥
Muita elämän ei todellakaan niin pieniä iloja:
Koulussa oli eilen baklavaa.
Ja kotona on raakasuklaata.
Ja unikaveri.
Ja Ikeasta ostetut tekokukat, jotka ei kuole. Kuvitelkaa.
Töistä on lomaa ja kynnet pysyy kerrankin sen takia ehjinä.
Äiti ja isi on ollut tänään 25v naimisissa huuuuuh huh.
Huomenna herään sellaisella ajatuksella, että voin siirtää vaikka vuoria. Älkää ihmetelkö, jos Mount Everest häviää paikaltaan. Tai sitten voisin vain käydä sieltä hiton treeneissä oikeasti…
Saranda
6 vastausta aiheeseen “Ei niin pienet ilot”
Saranda oot kyl niin kaunis 🙂
Luin oisko edellisestä postauksesta et ootte menossa barcelonaan. Hauskaa reissua, siellä on jo varmasti lämmintä jo nyt 🙂
P.s hauskaa miten ihmiset kiinnittää joihinkin epäolennaisiin asioihin huomiota 😀 hahaha 😀
Kiitos, ihana! Ja joo me lähetään mun isosiskon kaa – apua, jo ens viikolla! 🙂 Toisaalta silloin on luvattu hellettä tänne Suomeenkin, joten tosi kivaa kesänalkua sullekin. xx 🙂
Miks ihmees et sheivaa sun käsikarvoja? 😀
Hahaha olin kirjoittamas tohon kuvan alle ihan saman tekstin… emmtiiä, luomu!
mikä helvetin kysymys tämä nyt oikein on?!?! ei kai ole kenenkään muun asia miten karvaiset kädet (tai mitä tahansa) kenelläkään on.
Joo tuli vähän puskan takaa itelleenkin:-D (puskan haha… tästä asiasta vois vääntää monta vitsii.)